Naurujoogan vaikutukset

Ihmisellä on kaikki biologiset ominaisuudet luontaiseen nauruun. Nauru on olennainen osa jo pienen vauvan elämää ja nauru seuraa mukana koko elontaipaleen ajan. Toiset nauravat vähemmän, toisen taas enemmän. Terve lapsi nauraa noin 300 kertaa päivässä. Mitä enemmän ikää karttuu, sen vähemmän ihminen nauraa. Nauru on selkeä ilonilmaus. Nauru toimii myös eräänlaisena puolustus-/torjuntamekanismina, jolla peitetään suruntunnetta ja kätketään ahdistuneisuutta.

Kielteisiäkin puolia nauramiselle on; vahingonilo on parasta iloa, sanoo vanha sananlasku. Vahingonilo voi kuitenkin tuntua tosi loukkaavalta sen kohteeksi joutuneen mielestä. Toisen selän takana nauraminen voi olla yhtä ahdistavaa ja alentavaa. Sosiaalisen kanssakäymisen välineenä nauru toimii sekä positiivisena, että negatiivisena. Yhdessä nauretaan ja pidetään hauskaa, ollaan iloisia.

Toisaalta taas naurulla voidaan sulkea joku ryhmän ulkopuolelle. Ihmisen elinympäristö ja kotikasvatus ovat suoraan verrannollisia siihen kuinka paljon ihminen aikuisiässä tuottaa naurua. Ennenvanhaan kuri oli tiukkaa ja monet käyttäytymissäännöt jopa kielsivät nauramisen. Esimerkiksi nauramisen koettiin olevan erittäin sopimatonta hienostuneelle naiselle ainakin julkisella paikalla tai nauraa sai korkeintaan hyvin hiljaa ja hillitysti, siis lähinnä ainoastaan hymyillä. Näistä tiukoista kaavoista on onneksi menty huomattavasti nauruystävällisempään suuntaan.

Ensimmäisen nauruterapia-/naurujoogaryhmän perusti Dr.

Madam Kataria 13.3 1995. Perustaja itse oli alun perin ammatiltaan lehtitoimittaja ja kiinnostui nauramisesta saatuaan käsiinsä aiheeseen liittyvää tutkimustietoa, josta kävi ilmi nauramisen lukuisat terveysvaikutukset. Hän päätti kokeilla naururyhmän perustamista läheisessä puistossa, jossa kävi paljon ihmisiä aamukävelyllä. Aluksi ajatukseen suhtauduttiin todella epäluuloisesti ja huvittuneesti. Noin 400 ihmisestä neljä päätti tulla mukaan ensimmäisenä aamuna. Ihmisille selitettiin naurun terveysvaikutukset ja vähitellen ryhmä koko kasvoi kymmeniin osallistujiin.

Aluksi osallistujat seisoivat piirissä ja yksi vuorollaan astui joukon keskelle kertomaan hauskoja kommelluksia ja vitsejä, mutta pian jutut loppuivat ja alettiin kertoa mauttomia ja härskejäkin letkautuksia. Varsinkin hiljaisimmat ja ujoimmat tunsivat itsensä vaivaantuneiksi. Piti keksiä uusia keinoja naurun tuottamiseen.

Madam Kataria teki lisää taustatyötä ja kehitti uuden harjoituksen pyytäen sitten ihmisiä saapumaan paikalle mahdollisimmat suurella joukolla. Isossa ryhmässä on helpompi nauraa, kuin pienessä. Naurujoogatuokio aloitetaan hengitysharjoituksella, joka muistuttaa joogan Kaphalbhati-palleaharjoitusta: Kädet nostetaan ylös, vedetään syvään henkeä ja hengitetään asteittain ulos.

Sitten aletaan hokea HA-HA-HO-HO-HO. Hokemisen tahtia muuttamalla nopeammaksi saadaan ihmiset lopulta purskahtamaan oikeaan nauruun. Nauru on tarttuvaa, joten mitä isomman joukon saa nauramaan, sitä tehokkaampi harjoitus on. Katsekontakti vierustoveriin on tärkeä, kun näkee toisen nauravan alkaa itsekin nauraa. Nauruterapia perustuu ihmisen luontaiseen kykyyn tuottaa naurua, nauraa voi joko aidosti tai tarkoituksenmukaisesti. Yksi meditaation helpoimmista muodoista on juuri nauruterapia; nauraessa ei voi ajatella negatiivisia asioita, eikä nauruterapia vaadi niin intensiivistä keskittymistä kuin useimmat muut meditaation muodot. Naurujoogan avulla pyritään poistamaan negatiivisia tuntemuksia, kuten viha, syyllisyys, kateus, alemmuudentunne, häpeä. Ihmisiä opetetaan etsimään iloa elämästään, pienillekin asioille voi nauraa ja löytää uutta voimaa tulevaan päivään.

Naurujoogan vaikutukset

Naurulla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia ihmisen kehon toimintaan. Ensinnäkin nauraessaan ihminen ei ajattele ikävyyksiä. Nauru lievittää stressiä, se lisää kehon endorfiini- eli hyvänolon hormonien tuotantoa, sekä nostaa veren happiarvoja. Tutkijat sanovat kolmen minuutin kunnon naurun vastaavan 40 minuutin hölkkää. Nauru on siis myös luonnollinen laihdutuskeino. Säännöllisesti harjoitettuna naurujooga vahvistaa elimistöä monipuolisesti; stimuloi immuniteettijärjestelmää eli parantaa vastustuskykyä vilustumisoireita sekä kurkun- ja nielun infektioita vastaan. Nauruterapia auttaa kontrolloimaan kohonneita kolesteroliarvoja ja verenpaineen vaihteluita. Tämä meditaation muoto poistaa mielen kireyttä, ärtyisyyttä ja hermostuneisuutta.

Nauru vahvistaa sydänlihasta ja ehkäisee sydänperäisiä sairauksia, sekä pienentää keuhkosairauksien riskiä. Naurun on todettu helpottavan myös erilaisia allergia- ja astmaoireita. Nauru vahvistaa vatsalihaksia, parantaa vatsan ja suolen toimintaa, edistää ruoansulatusta, lisää syljen eritystä, parantaa aineenvaihduntaa ja puhdistaa keuhkoja. Lukuisten vaikutustensa ja helppoutensa vuoksi naurujooga on kaikkien ulottuvilla oleva meditaationlaji. Eräs tärkeä naurun ominaisuus on sen kipukynnystä nostava vaikutus.

Kuka nauraa ja missä?

Useimmat naurujoogaryhmät kokoontuvat aamuisin ennen kello seitsemää, sillä aamuharjoituksella pyritään tuomaan positiivista energiaa koko päivään. Tämä aika on huono, ajatellen työssäkäyviä joiden on oltava työpaikoillaan juuri joogan aikana. Monet muutkin jäävät paitsi näiden ryhmien antoisasta päivänavauksesta, niinpä toimintaa on pyritty laajentamaan jopa työpaikoille ja myöhempiinkin ajankohtiin päivällä.

Monet johtotason henkilöt suhtautuvat alaisiaan epäluuloisemmin nauruterapeutin toimintaan; johtajat tuntevat usein itsensä vaivaantuneeksi alaistensa seurassa ja kenties pelkäävät menettävänsä arvostuksensa, jos heidät nähdään nauramassa yhdessä työntekijöidensä kanssa. Vähitellen asenteet ovat kuitenkin pehmentyneet ja lisääntyvässä määrin naurujooga on siirtymässä ulkoilualueilta seinienkin sisälle, tosin vehreä puisto on erittäin inspiroiva ja ihanteellinen paikka naurujoogalle ja talvellakin luonto tuo oman raikkautensa naurajien aamuun.

Etenkin Japanissa on oivallettu naurutuokioiden työilmapiiriä parantava vaikutus. Monilla työpaikoilla kaikki osallistuvat yhteisiin ilonhetkiin. Naurutuokioiden ansiosta sosiaalisuus lisääntyy ja ilmapiiri kevenee. Raskaan työn keskellä nauru tuo nopean rentoutumisen mahdollisuuden ja energiataso sekä työteho säilyvät pidempään päivän aikana. Tulevaisuuden visiona naurukouluttajilla onkin saada työpaikoille ns. nauruhuone.

Naurujoogaa voi harrastaa joko kotona tai ohjatussa ryhmässä. Erilaisia kursseja ja koulutustilaisuuksia järjestetään jo nykyisin runsaasti kysynnän koko ajan ollessa kasvusuunnassa. Nauruterapia sopii lähes kaikille. Sitä voivat harrastaa niin terveet kuin potilaat tai toipilaatkin. Sairaaloissa naurua käytetään piristämään raskasta tunnelmaa, antamaan voimaa parantumiseen. Ainoita rajoittavia tekijöitä ovat erittäin vakava akuutti sairaus tai jatkuva, voimakas lääkitys. Näissä tapauksissa on välttämätöntä neuvotella nauruterapian sopivuudesta hoitavan lääkärin kanssa.