Gambia

Millainen matkakohde on Gambia?

Pääkaupunki: Banjul
Asukasluku: 1,4 miljoonaa
Pinta-ala: 11 300 km²
Rahayksikkö: Dalasi

Gambia sijaitsee Länsi-Afrikassa Senegalin ympäröimänä lukuun ottamatta lyhyttä rantaviivaa, joka sijaitsee Gambian joen suulla Atlantin valtameren rannalla.

Väestö

Etnisesti gambialsiet jakautuivat eri afrikkalaisiin kansoihin, joista suurimmat ovat mandinkat (42 %), fulat (18 %), wolofit (16 %) ja jolat (10 %), serahulit (9 %). Uskonnollisesti 90 % gambialaisista on muslimeja, 9 % kristittyjä ja n. 1 % perinteisen animismin harjoittajia.

Historia

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Gambiasta löytyvät 800-ja 900-luvuilta arabikauppiaiden muistiinpanoista. Maa oli ajoittain osana Ghanan ja Songhain afrikkalaisia kuningaskuntia. Portugalilaiset saapuivat Gambian rannikolle 1400-luvulla jolloin alue kuului Malin kuningaskuntaan. Portugalin kruununtavoittelija Antonio möi oikeudet kauppaan Gambia-joella englantilaisille 1588 ja 1618 Englannin kuningas Jaakko I antoi oikeudet kauppakomppanialle joka perustettiin Gambian ja Kultarannikon (nyk. Ghana) kauppaa varten. 1600-ja 1700-lukujen aikana Englanti ja Ranska taistelivat vallasta gambian ja Senegalin alueella, kunnes Versailles’n sopimuksella 1783 Gambia määriteltiin kuuluvaksi Britannialle.

Orjakauppa Gambian alueella oli mittavaa 1500-luvulta aina 1800-luvun alkuun asti ja alueelta vietiin kaikkiaan jopa kolme miljoona orjaa Amerikkaan. Orjakauppa Brittiläisessä imperiumissa kiellettiin 1807, mutta kiellon voimaansaattaminen Gambiassa oli hidasta. 1816 britit perustivat tukikohdan Bathurstiin (nyk. Banjul) ja 1889 Gambiasta tuli Britannian kruununsiirtomaa. Orjuus Gambiassa lakkautettiin 1906.

Gambian itsehallinto laajeni asteittain ja 18. helmikuuta 1965 Gambia itsenäistyi perustuslaillisena monarkiana (Englannin monarkki säilyi valtionpäämiehenä). Vuonna 1970 maa muuttui tasavallaksi ja presidentiksi nousi Dawda Kairaba Jawara. Maan demokratia joutui kriisiin 1981 Kukoi Samba Sanyangin johtaman verisen vallankaappausyrityksen seurauksena, mutta senegalilaisten joukkojen tuella kapina kukistettiin viikon taistelujen jälkeen. Kaappausyrityksen jälkimainingeissa Senegal ja Gambia muodostivat Senegambian valtioliiton 1982, mutta Gambia vetäytyi liitosta 1989.

Heinäkuussa 1994 sotilaskaappaus syrjäytti demokraattisesti valitun presidentti Jawaran ja maan johtoon nousi luutnantti Yahya A.J.J. Jammeh. Vuonna 1996 järjestetyistä vaaleissa Jammeh valittiin presidentiksi hallituksen estettyä tärkeimpien oppositiopuolueiden ja -poliitikkojen osallistumisen. Samankaltaisilla toimilla Jammehin johtama ”Isänmaallisen uudelleensuuntaamisen ja rakentamisen allianssi”(APRC) sai 2/3 enemmistön samana vuonna pidetyissä parlamenttivaaleissa. Vuoden 2001 presidentinvaalit pidettiin suhteellisen vapaina ja Jammeh uudisti presidenttiytensä, mutta tammikuun 2002 parlamenttivaaleja leimasi opposition vilppisyytökset ja laajamittainen boikotti.