Etnisyys ja etniset vähemmistöt

Etnisyyden avainkäsitteet

Etnisyydellä tarkoitetaan kielen, asuinpaikan tai muun kulttuurisen piirteen määrittämää erityisyyttä. Etnisyydestä puhutaan useimmiten silloin, kun kyseessä on enemmistöstä, esimerkiksi Suomen valtaväestöstä poikkeava ryhmä. Määritelmällisesti kuitenkin suomalaisetkin muodostavat etnisen ryhmän. Yleisesti etnisyyttä määrittävät kieli, perinnetavat ja mahdolliset erityiset ulkoiset piirteet. Niiden avulla ihmiset voivat yrittää tunnistaa etnisen ryhmän, mutta piirteet yksinään eivät kuitenkaan vielä kerro todellisesta etnisyydestä, sillä siihen liitetään usein yksilön oma kokemus omasta etnisestä identiteetistä.

Etninen identiteetti on kokemus tiettyyn kulttuuriin ja/tai kansaan kuulumisesta. Se on merkittävä osa koko yksilön identiteettiä ja minäkuvaa – ajallisesti pysyvää käsitystä itsestä. Yksilöiden yhdessä muodostamaa, etniseen erityisyyteen perustuvaa joukkoa kutsutaan etniseksi ryhmäksi. Etniset ryhmät ovat saattaneet joutua pois kotiseuduiltaan ja erilaisten kansallisuuksien sekaan, jolloin etnisyydessä on korostunut entisestään itsemäärittely. Etniset yhteisöt tuntevat voimakasta yhteisyyden tunnetta oman erityisen historiansa ja alkuperänsä ansiosta.

Määritelmällisesti etniseen ryhmään kuuluu usein valtaväestöstä erillisyys. Silloin kun etninen ryhmä on valtaväestöä huomattavasti pienempi, puhutaan etnisestä vähemmistöstä. Etniset vähemmistöt joutuvat kamppailemaan muun muassa syrjintään, rasismiin ja suvaitsemattomuuteen sekä oman kulttuurin ja tapojen säilyttämiseen liittyvien ongelmien kanssa. Etnisten ryhmien väliset ristiriidat ovat johtaneet myös konflikteihin, äärimmilleen vietynä puhutaan etnisestä puhdistuksesta, tietyn etnisen ryhmän väkivaltaisesta karkottamisesta tietyltä alueelta. Maahanmuuton ja pakolaisuuden seurauksena etniset vähemmistöt ovat joutuneet vastaamaan myös kotoutumisen asettamiin haasteisiin.

Etniset vähemmistöt Suomessa

Suomen suurimmat etniset väestöryhmät ovat saamelaisten alkuperäiskansa, romanit ja somalit. Pienempiä etnisiä ryhmiä ovat muun muassa venäläissukuiset ryhmät sekä tataarit. Maahanmuutto (siirtolaisuus ja pakolaisuus) lisää etnisten yhteisöjen määrää myös Suomessa, vaikka vielä toistaiseksi Suomi onkin kulttuurisesti melko homogeeninen maa.

Etnisten vähemmistöjen ja ryhmien asemaa Suomessa tukee vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki, jota vahvistavat lisäksi kulttuurienvälistä tasavertaisuutta edistävät Euroopan Unionin säädökset. Suomen viranomaiset ovat velvoitettuja laatimaan suunnitelman yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Valvovia tahoja Suomessa ovat esimerkiksi työmarkkinajärjestöt, jotka ovat velvoitettuja kontrolloimaan työelämän syrjiviä käytäntöjä ja puuttumaan niihin tarpeen tullen. Jokapäiväiseen syrjintään liittyvistä asioista vastaa Suomessa vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta.