Murrosikä ja psyykkiset muutokset

Millainen on murrosiän psyykkinen kehityskaari?

Aika, jolloin murrosiän fyysinen kehitys alkaa ja milloin se päätyy, on mahdollista määritellä melko tarkasti. Murrosiän psyykkistä kehityskaarta puolestaan voi tarkastella murrosiän kolmen erilaisen vaiheen kautta. Murrosiän varhaisvaihe alkaa 12-14-ikävuoden tienoilla, sen keskivaiheilla ollaan 15-17-ikävuoden paikkeilla ja murrosikä päättyy noin 18-21-vuoden iässä. Jokaisessa vaiheessa on omanlaisiaan etappeja, joiden kautta nuori kehittyy, ja jotka hän saavuttaa voidakseen toimia aikuisten maailmassa.

Varhainen murrosikä – identiteetin etsintä alkaa

Varhaisen murrosiän vaiheessa nuoren on etenkin sopeuduttava muuttuvaan kehoonsa. Nuori on 12-14-vuotiaana hyvin tietoinen omasta vartalostaan. Se voi olla joskus hänestä hyvin kiusallista. Pienet muutokset saattavat aiheuttaa tunteiden ailahteluja, usein jopa surua ja murhetta, vartalon muutokset hämmentävät ja nuori saattaa pitää itseään rumana tai epänormaalina. Nuori voi olla hyvinkin helppo ärtymään tai loukkaantumaan, jos häntä arvostellaan jollakin tavoin. Välillä hän voi tuntea itsensä hyvinkin aikuismaiseksi ja ajoittain hänestä löytyy edelleen se pieni lapsi, joka hän on vasta hetki sitten ollut.

Kiihkeä identiteetin etsiminen voi johtaa siihen, että nuori on hyvin tarkka kaikesta, mikä koskee häntä itseään. Hän hakee hyväksyntää kaikkialta ja pelkää naurunalaiseksi tulemista. Nuori saattaa tässä identiteettinsä etsimisvaiheessa kääntää selkänsä vanhemmilleen ja hetkellisesti jopa kapinoida heitä vastaan joissakin asioissa. Vanhemmat voivat tässä murrosiän vaiheessa oikeastaan yrittää olla vain hyvin ymmärtäväisiä lastaan kohtaan.

Nuoren on löydettävä itsensä kokonaan ja hyväksyttävä kaikki ne fyysiset muutokset, jotka tapahtuvat hänen kehossaan. Hän on mahdollisesti luotava itselleen uudenlainen miehen tai naisen identiteetti, joka on täysin vanhemmista riippumaton. Vanhemmilla ja nuoren ikätovereilla on omanlaisiaan arvoja ja normeja. Nuoren on luotava oma arvomaailmansa kuin myös moraalikäsityksensä näiden pohjalta. Omia arvojaan on myös opittava jollakin tavalla ilmaisemaan. Nuoren on opittava vastaamaan teoistaan ja kantamaan vastuuta monessakin eri asiassa. Itsestään on kyettävä huolehtimaan, jotta pärjää myöhemmin ongelmitta aikuisten maailmassa. Nämä kaikki ovat yhdessä prosessi, joka työstyy nuoren mielessä murrosiän eri vaiheissa.

Joillekin psyykkisten muutosten kausi voi olla todellakin varsinainen identiteettikriisi. Nuoren on ehkä kokeiltava erilaisia rooleja löytääkseen itselleen sopivimman, jonka varassa on hyvä toimia. Joskus nuoren maailma voi rakentua pelkästään haaveiden varaan, toisinaan nuoresta kuoriutuukin varsinainen maailmankansalainen tai idealisti. Jonakin päivänä hän on kenties kyynikko eikä siinä ole mitään sen ihmeellisempää. Näin nuori kokeilee uutta ja irrottautuu vanhoista rooleistaan vähitellen. Henkinen irrottautuminen vanhemmista voi olla nuorelle myös melkoinen prosessi. Nuoren on saatava omista periaatteistaan ja päämääristään selvyys. Mitä minä haluan elämältä? Miksi haluan tulla ja millainen haluan olla? Vanhemmat ovat olleet nuoren mallina koko hänen ikänsä, joten heidän mallinsa seuraa usein aikuisuuteen saakka.

Jotta nuori pystyy saavuttamaan edellä mainitut etapit, saattaa hän ottaa matkan varrella useita riskejä. Riskien ottaminen kehittääkin taitoja, joita elämässä useimmiten tarvitaan. Vanhemmat voivat kannustaa nuoria ottamaan riskejä, mutta on hyvä asettaa jo lapsuusaikana rajat, joiden laajennetuissa puitteissa erilaisia asioita voi sitten myöhemminkin murrosikäisenä kokeilla. Joskus nuoren käyttäytyminen voi mennä äärimmäisyyksiin hänen ottaessaan kohtuuttomia riskejä murrosiän eri vaiheissa. Huumeet, väkivalta ja itsemurhat eivät ole tavallisen keskivertonuoren maailmaa, mutta ne työntyvät yhä useamman nuoren tietoisuuteen jossakin muodossa muun muassa eri joukkoviestinten kautta. Nuoren käyttäytymistä on siis hyvä pitää etäältä silmällä ja jos ympärillä on edes häivähdys moisista kohtuuttomista riskitekijöistä, kannattaa asiaan puuttua ajoissa. Nykyisin apua on saatavilla hyvinkin monelta taholta.


Murrosiän keskivaihe - ristiriitaisia tunteita ja itsenäistymistä

Kun nuori on noin 15-17-vuoden ikäinen, hän on jo mitä todennäköisimmin sopeutunut omaan vartaloonsa ja sen muutoksiin. Tässä vaiheessa alkaa tavallisesti sopeutuminen omaan seksuaalisuuteen ja toisen tai mahdollisesti saman sukupuolen aikaan saamiin ristiriitaisiin tuntemuksiin. Nuori ryhtyy tässä vaiheessa myös vahvasti itsenäistymään ja selviytymään ilman vanhempiaan yhä useammassa asiassa. Nuori saattaa olla vielä varsin riippuvainen monissa asioissa vanhemmistaan ja kamppailu itsenäistymispyrkimysten tyrskyissä voikin ottaa ajoittain koville.

Joskus nuoresta saattaa tuntua siltä, että hänen vapauttaan yritetään rajoittaa liiaksi. Nuori saattaa kapinoida vanhempiaan vastaan ja ilmaisee kärkeviä mielipiteitään vanhempien liiallisesta holhoamisesta. Vanhempien on kuitenkin syytä säilyttää malttinsa. Nuoren puheissa voi nimittäin hyvinkin kuulua myös lävitse pelko. Yksin maailmassa pärjääminen saattaa askarruttaa ja pelottaakin, vaikkei nuori asiaa vanhemmilleen tai muillekaan tunnustaisi. Vanhempien on parasta pysyä omien periaatteidensa ja ajatustensa takana vakaasti, jolloin nuorikin mukautunee niihin ainakin jossakin vaiheessa.

Murrosiän loppuvaihe – omille siivilleen, omaan elämään valmistautuen

Noin 18-21-ikävuoden paikkeilla nuori saapuu murrosiän loppusuoralle. Psyykkiset muutokset ovat edenneet siis viimeiselle etapilleen. Tähän mennessä voidaankin sanoa, että kovimmat kapinoinnit on jo käyty ja räiskähtelevinkin hermopesäke on tyyntymässä. Fyysinen ja moraalinen identiteetti on todennäköisesti löytynyt ja tunne-elämä alkaa olla tasapainossa. Loppuvaiheen oleellisin haaste onkin se, että nuori lentää niin sanotusti pesästään omia siipiään kokeilemaan. Hän irrottautuu vanhemmistaan kokonaan ja ottaa vastuun itsestään ja teoistaan.

Joissakin tapauksissa nuorella ei ole tarvetta lähteä kotoa tässä vaiheessa. Hän ei tunne ehkä ollenkaan polttelua jalkojensa alla, joka pakottaisi hänet maailmalle. Onkin mahdollista, että häneltä on silloin jäänyt jokin vaihe hieman keskeneräiseksi eikä tarvetta omien siipien levittämiseen ole vielä ehtinyt kehittyä.

Itsenäistymisen voimallinen kausi sisältää halun parantaa maailmaa, etsiä uusia näkökulmia asioihin, luoda ja keksiä uutta ja oikaista vääryyksiä. Entisiin tapoihin saatetaan suhtautua arvostellen ja ennakkoluulottomuus ja rohkeus seuraavatkin nuoren tekemisiä kaikkialle. Kun nuori on kokeillut rajojaan, mennyt äärimmäisyydestä toiseen, nähnyt välillä kaiken aivan mustavalkoisena ja toisinaan sekasortoisena, hän on lopulta valmis kompromisseihin ja tasapainoiseen elämään kaiken kaikkiaan. Murrosiän psyykkinen kehityskaari on käyty loppuun saakka ja aikuisten maailma on avautunut kaikkien näiden prosessien summana ainakin suurimmalle osalle.