Suomen vesiltä on tavattu kaksi hailajia
Hait ja rauskut muodostavat kalojen luokkaan oman rustokalojen ryhmänsä, jonka jäsenet eroavat monissa suhteissa kalojen luokan toisesta pääryhmästä eli luukaloista. Haiden suu on poikittain pään alla. Hailla ei ole luukalojen tapaan kiduskansia vaan kidusraot, joiden kautta vesi pumppautuu ulos. Haiden evät ovat luukaloista poiketen lihaksikkaita. Hailla on myös sisäinen hedelmöitys. Rustokaloista Suomen vesiltä on tavattu vain kaksi hailajia: sillihai ja piikkihai.
Nämäkin hailajit ovat satunnaisia vierailijoita merialueidemme murtovedessä. Valtamerten huomattavasti suolaisempiin vesiin sopeutuneet hait eivät kykene pitkään säilyttämään suolatasapainoaan vähäsuolaisemmassa murtovedessä. Sinällään veden kylmyys ei olisi este haiden esiintymiseen merialueillamme.
Sillihai on tavattu kerran Ahvenanmaalta. Tämä valtamerten laji voi kasvaa 300-kiloiseksi ja 3 - 6 metrin pituiseksi. Sillihai on hailajien valtaosan tavoin täysin vaaraton ihmiselle. Suomea lähinnä sillihaita tavataan vakituisemmin Tanskan merialueella. Sillihait viihtyvät 5 – 150 metrin syvyydessä parvissa saalistamassa sillejä ja makrilleja. Naaras synnyttää kerrallaan 1 – 4 poikasta, joiden pituus on 45 – 75 cm.
Piikkihai on niin ikään tavattu kerran 2 yksilön voimin Ahvenanmaalta. Piikkihai on vain noin 1 metrin pituiseksi ja 10 kg painoiseksi kasvava hailaji. Lähinnä Suomea sitä tavataan vakituisemmin mm. Ruotsin länsirannikolla. Piikkihait voivat muodostaa jopa 20 000 yksilön parvia. Tyypillisesti piikkihait oleilevat savipohjilla alle 400 metrin syvyydessä. Piikkihain saalisvalikoimaan kuuluu mm. sillejä, turskakaloja, mustekaloja ja äyriäisiä. Piikkihai synnyttää 18 – 22 kuukauden katoajan jälkeen kerrallaan 3 – 10 poikasta, joiden pituus on 20 – 33 cm. Piikkihait tulevat sukukypsiksi noin 10 vuoden iässä ja voivat elää 25 vuotta.