Mitä on sudoku?
Sudokuksi kutsutaan numerotehtäviä, joissa tavoitteena on sijoittaa numerot yhdestä yhdeksään ruudukkoon siten, että kukin numero esiintyy pysty- ja vaakarivillä vain kerran. Sudokun ruudukkopohja koostuu yhdeksästä ruudukosta, joissa kussakin numero voi myös esiintyä vain kerran.
Sudokuruudukossa on valmiina muutamia numeroita, joiden perusteella tehtävän ratkaiseminen voidaan aloittaa. Numeroita on oltava riittävästi, jotta tehtävän ratkominen on ylipäänsä mahdollista; liian monet vihjenumerot taas tekevät sudokusta helpon ja mielenkiinnottoman. Vihjenumeroiden määrällä ja sijoittelulla voidaankin vaihdella sudokun vaikeustasoa. On myös olemassa lasten sudokuja, joissa käytetään numeroista yhdestä kuuteen ja ruudukko on vastaavasti pienempi.
Numeroista huolimatta sudoku ei edellytä laskemista. Numeroiden tilalla voisi periaatteessa olla muitakin symboleja. Sudoku on päättelytehtävä, jonka ratkaiseminen edellyttää kykyä hahmottaa numeroiden suhteita toisiinsa: jos tietty numero on tietyssä paikassa, on päälteltävä, mitä se merkitsee muiden numeroiden sijainnille.
Historiaa
Sudoku on alkuaan amerikkalainen keksintö. Ensimmäinen sudoku julkaistiin vuonna 1979 lehdessä nimeltä Dell Pencil Puzzles and Word Games ja sen oli laatinut Howard Garnes. Tehtävän nimi oli ”Number Place” (vapaasti suomentaen numeroiden sijoittelu).
Vuonna 1984 tehtävätyyppi esiteltiin Japanissa, josta siitä tuli erittäin suosittu. Japanista on peräisin myös tehtävätyypin nykyinen, eri maissa käytetty nimi. Sana sudoku viittaa siihen, että kutakin numeroa voi käyttää vain kerran. Japanissa tehtävätyyppiä myös kehitettiin: sieltä on peräisin esim. sääntö, että vihjenumeroita on yleensä ruudukossa valmiina korkeintaan 30.
Vuoden 2004 lopussa alkoi sudokun maailmanvalloitus, jonka myötä siitä on tullut nopeasti erittäin suosittu ympäri maailmaa. Tuolloin sudokuja alettiin julkaista brittiläisissä sanomalehdissä. Britit ovat ehtineet aloittaa sudokuaiheisen tv-ohjelmankin nimeltä Sudoku Live!.
Suomessa sudokun tunnetuksi tekemistä lienee eniten edistänyt Helsingin Sanomat , jossa tehtäviä on nykyään lähes päivittäin. Helsingin Sanomat alkoi julkaista sudokuja 17.9.2005. Aiemmin sudokuja on Suomessa julkaistu mm. ristikkolehdissä, iltapäivälehdissä ja Hufvudstadsbladetissa. On myös ehditty julkaista sudoku-kirjallisuutta, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kielimuuriahan sudoku ei tunne.
Internet on sudokuille erityisen sopiva ympäristö; samalla ratkaisun pohtimisessa voidaan hyödyntää tietotekniikkaa. Sudokuruudukko voidaan täyttää noin viidellä miljardilla eri tavalla, joten niitä on varmasti riittävästi innoikkaimmankin harrastajan tarpeisiin.