Kookas

Yleisimmin hevosen kuljetukseen on tarvetta, kun hevosta käytetään eläinlääkärin klinikalla, näyttelyissä tai kilpailuissa. Hevonen on hyvä totuttaa lastaukseen ja kuljetukseen jo varsasta asti. Näin toimien vähennetään ongelmatilanteita, joita voi tulla kun hevosta joudutaan kuljettamaan enemmän esim. kisamatkoilla.

Hevonen saattaa kuljetuksen aikana polkea jaloilleen, tämä estetään laittamalla hevoselle kuljetussuojat jalkoihin. Häntä suojataan hankaumilta häntäsuojalla tai pintelillä. Loimitus riippuu sääoloista.

Mikäli kuljetuskopissa on tehokas ilmanvaihto, hevonen suojataan vedolta kevyellä loimella. Hevonen talutetaan rauhallisesti kuljetuskopin luokse. Mikäli se epäröi astua koppiin, annetaan sen hetki katsella ja haistella, hetken tuumittuaan hevonen yleensä astelee koppiin ilman pakottamista. Hankalimmissa tapauksissa voi käyttää houkuttimena leipää, porkkanaa, kauraämpäriä. Vastustelevan hevosen kanssa käytetään liinoja, joilla hevonen ”hinataan” koppiin.

Kuljetuskopin on oltava tarkoitukseen sopiva. Riittävän korkea, hevosen voitava pitää päänsä ylhäällä ja riittävän leveä, jotta hevonen voi liikkua ja tasapainottaa itsensä kuljetuksen aikana. Lastaussillan on oltava tukeva ja siinä tulisi olla pitävä pinta ettei hevonen liukastu ja loukkaa itseään.

Lisäyksiä hevosen kuljetukseen: Kun hevonen seisoo kopissa pää pystyssä, sen pään yläpuolelle on jäätävä vähintään 20 cm ilmatila.

Lastaussilta, jota pitkin hevonen kuljetetaan autoon ei saa olla 30 astetta jyrkempi.

Väliseinän on oltava vähintään 60 cm korkea.

Hevosen edessä olevan puomin tulisi olla vähintään 7 cm läpimitaltaan.

Huolehdittava ettei pakokaasut pääse kuljetustilaan.Hevoskoppeja on yksi- ja kaksiakselisia. Kaksiakselinen on vakaampi ja näin ollen hevosystävällisempi. Hevosia kuljetetaan myös tarkoitukseen valmistetuilla kuljetusautoilla. Kuljetuskaluston hankinta on iso investointi, johon ei kaikilla yksityisillä hevosenomistajilla ole mahdollisuutta. Useilta talleilta kopin voi vuokrata satunnaista käyttöä varten tai kuljetuksesta voi sopia hevoskuljetusyhtiön kanssa.

Hevoskoppia ei voi kuljettaa kuka tahansa. Henkilöautolla vedettäessä riittää B-kortti. Mutta, jos vetoauton omamassa on pienempi kuin kopin rekisteriotteesseen merkitty kokonaismassa, tarvitsee kuljettaja BE- kortin. BE- kortti tarvitaan myös, kun yhdistelmä (auto + koppi) painaa yli 3500 kiloa. Ajokortin saamisen edellytyksenä on käytännön ajokoe vaunuyhdistelmän kanssa ja hyväksytty kirjallinen koe. Juuri kortin saaneen kuljettajan kannattaa ottaa mukaan kokeneempi henkilö, kun lähtee ensimmäisiä kertoja hevosia kuljettamaan

Ennakoiva ajo on välttämätön taito. Erityistä huomiota vaativat risteykset, suojatie ja jyrkät kaarteet. Äkkijarrutuksia on vältettävä. Holtiton ja vaihteleva ajo saa hevosen heittelehtimään kopissa. Eteenkin talvikelillä hevosen heiluminen kopissa voi hankaloittaa ajoneuvon hallintaa. Eipä ole ihme, jos hevonen huonon kuljetuksen jälkeen alkaa vastustelemaan koppiin menoa. Kun ajo on tasaista ja ennakoivaa, ehtii hevonen mukautua liikkeisiin ja tasapainottaa itsensä. Matkanteko on miellyttävää ja säästää hevosta tarhalta stressiltä.

Paras aika hevosen kuljetukseen on, kun muu liikenne on rauhallisempaa. Kesällä vältetään kuljetuksia kuumimpaan aikaan. Pitkiä matkoja kuljetettaessa on pidettävä usein taukoja, jolloin hevoselle tarjotaan vettä, nestehukan välttämiseksi. Kuumilla ilmoilla, pitkiä matkoja kuljetettaessa ei jonkin asteiselta kuivumiselta voida välttyä. Jos hevonen on haluton juomaan matkan aikana, voidaan sille lisätä elektrolyyttejä veteen ennen matkaa. Tämä voi osaltaan lievittää kuivumista.