Milloin varsa syntyy?

Hevosen tiineyden kesto

Normaalisti hevonen kantaa noin 11 kuukautta eli tyypillisimmillään 329 – 335 päivää. Toisinaan varsa saattaa syntyä ylivuotisena eli kantoaika on ylittänyt 12 kk. Hevosen iällä ja rodulla ei niinkään ole vaikutusta tiineyden kestoon sen paremmin kuin lihavuusasteella. Tiineyden kesto yksilölle tyypillinen ominaisuus ja niinpä yliaikaisia varsoja tehneet tammat tekevät niitä todennäköisesti jatkossakin.

Tutkimuksissa on kuitenkin voitu havaita selkeää tilastollista vaihtelua riippuen tamman astutus- tai siemennysajankohdasta. Varhain keväällä tiineeksi tulleet tammat kantavat varsaa keskimäärin jopa 10 vuorokautta pitempään kuin keskikesällä tiineytetyt tammat. Toinen mielenkiintoinen tiineyden kestoon vaikuttava tekijä on varsan sukupuoli. Tammavarsat syntyvät lähes viikkoa aikaisemmin kuin orivarsat.

Varsomisen merkit

Tammat varsovat mieluiten kaikessa rauhassa ja ne voivat saaliseläimille tyypilliseen tapaan siirtää varsomistaan kunnes tuntevat olonsa turvalliseksi. Ennen varsomista tapahtuu tammassa monia fysiologisia muutoksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän havaittavissa. Varsominen tapahtuu useimmiten yöllä ja varsin tyypillistä on, että iltaruokinnan yhteydessä ei tulossa olevasta varsomisesta ole tietoakaan ja tunnin kuluttua varmuuden vuoksi tarkastukselle tultaessa tallissa odottaa kuiva varsa.

Tamman hormonaaliset muutokset ovat pieniä ja tammojen väliset hormonitasojen erot ovat suuria, joten hormonaalisen testauksen merkitys on hyvin vähäinen. Mittaamalla tammalta ruumin lämpö säännöllisesti saatetaan havaita varsomista ennakoiva vajaan asteen lämpötilan lasku. Koska muutos tapahtuu vain noin 3 – 4 tuntia ennen varsomista, on lämpötilan mittauksen käyttö hieman hankalaa.

Lautasten putoaminen eli takaosan veltostuminen, erityisesti hännänympäristössä ja vulvan alueella, on havaittavissa vain osalla tammoista. Vahatippojen ilmestyminen utareisiin on todennäköisemmin tapahtuva ilmiö, mutta toisaalta osa tammoista voi kasvattaa vahatipat ja valuttaa maitoa jo kaksikin viikkoa ennen varsomista ja osalle vahatippoja ei muodostu lainkaan.

Utareissa tapahtuvien muutosten seuraaminen on kuitenkin käytännössä osoittautunut parhaaksi tavaksi ennustaa lähestyvä varsominen. Utareet kehittyvät noin kuukautta ennen varsomista ja viimeisen viikon aikana täyttyvät voimakkaasti. Vain noin 20 % tammoista tulee maitoon vasta varsomisen yhteydessä. Vahatipat muodostuvat nännien päihin noin 48 tuntia ennen varsomista.

Utareissa olevan maidon koostumuksen seuraaminen auttaa myös varsomisen ajankohdan ennustamisessa. Alkuun utareissa oleva erite on paksua ja kellertävää. Lähestyttäessä varsomista se muuttuu ensin vetisemmäksi ja harmahtavaksi. Valkoiseksi maidoksi se muuttuu 12 – 24 tuntia ennen varsomista. Kalsium ja magnesium pitoisuudet kasvavat voimakkaasti varsomisen lähestyessä.