Millainen matkakohde on Afganistan?
| Pääkaupunki: | Kabul |
| Asukasluku: | 28 miljoonaa |
| Pinta-ala: | 647 500 km² |
| Rahayksikkö: | Afgani |
Väestö
Afganistan on monikielinen ja kulttuurinen maa, afgaaneja, eli pataaneja on 44 % väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (25 %), hazarat (hetsarit) (10 %), uzbekit (8 %). Pienempiä väestöryhmiä ovat: aimakit, turkmeenit ja balokit.
Suurimpia kieliryhmiä ovat afganistanin persia (dari) 50 %, pašto (afgaani) 35 %, turkin sukuiset kielet (erityisesti uzbekki ja turkmeeni) 11 %, 30 pienempää kieltä (erityisesti balutši ja pashai) yhteensä 4 %, esiintyy myös kaksikielisyyttä.
Afganistanilaiset ovat valtaosin sunnimuslimeja, mutta maassa on myös merkittävä šiiavähemmistö. Hazarat ovat pääasiassa shiiamuslimeja. Maatalous on talouden tärkein sektori. Teollisuustuotanto on vähäistä. Turismi ei ole elinkeino Afganistanissa.
Maantiede
Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, jossa vallitsee mannerilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä, ja suurin osa maasta on aroa ja aavikkoa. Useat vuorijonot halkovat maata, korkein on Hinduku, jonka korkein huippu on Nowshak, 7485 m.
Historia
Silkkitien varrella sijaitsevalla Afganistanilla on myrskyinen historia. Afganistan kuului 500-luvulla Persian valtakuntaan ja 300-luvulla Aleksanteri Suuren valtakuntaan. Islam levisi maahan perustamisensa jälkeen 600-luvulla. 1200-luvulla maan valloittivat mongolit ja Persia jälleen 1700-luvulla. Afganistan syntyi valtiona vuonna 1746 Ahmed-kaanin johdolla, mutta oli Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnassa vuoteen 1919 asti. Kuningas Amanullah nousi valtaistuimelle 1926. Itsenäisyytensä aikana maa on ollut poliittisesti erittäin epävakaa, 1900-luvulla maassa on tehty yhteensä yksitoista vallankaappausta.
Pisin vakauden aika oli vuosina 1933—1973 jolloin maata hallitsi kuningas Zahir Shah , jonka hänen lankonsa syöksi vallasta. Vuonna 1978 vallan kaappasivat kommunistit, joiden hallitus oli romahtamassa ennen Neuvostoliiton väliintuloa 1979. Seuranneessa Afganistanin sisällissodassa Afganistanin hallitusta ja Neuvostoliiton joukkoja olivat vastassa Mujahideen sissit joita Pakistan ja Yhdysvallat tukivat. Pakistan ei halunnut naapurimaahansa yhtä voimakasta sissiliikettä vaan jakoi tukea tasaisesti seitsemälle eri liikkeelle. Yhdysvaltain tuki sissiliikkeille oli 2,1 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana. Sota raunioitti maan täysin, mm. 70 % tiestöstä tuhoutui ja maahan kylvettiin 20 miljoonaa miinaa.
Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista vuonna 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen ja kommunistinen hallitus kaatui nopeasti. Jälkiselvittelyissä Mujahideen ryhmät kääntyivät toisiaan vastaan ja maa ajautui anarkiaan, jossa sitä hallitsivat paikalliset sotapäälliköt. Vuonna 1996 valtaan nousi ääri-islamilainen Taliban-liike Pakistanin tukemana. Taliban sai lopulta vallattua 90 % maasta. Talibanien hallinto kukistettiin Yhdysvaltain tuella 2001 Afganistanin sodassa.