Mikä on myeliitti?

Akuutti transversaalimyeliitti (ATM) on suoraan suomennettuna ”äkillinen poikittainen selkäytimen tulehdus”. Yleensä edellytetään, että kyseessä on nimenomaan myös tulehduksen aiheuttama vaurio, ei pelkästään esim. onnettomuuden seurauksena syntynyt selkäytimen vaurio. Hermoston ulkopuolisten sairauksien aiheuttamia selkäydinvaurioita ei yleensä luokitella akuutiksi transversaalimyeliitiksi. Määritelmät ovat kuitenkin vaihdelleet eri tutkimuksissa. ATM:n voi saada kuka tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Suomessa taudinkuvia todetaan 5-30 vuosittain.

Oireet

Puolella potilaista ATM:n oireet pääsevät huippuunsa jo parissa viikossa sen synnystä. Jos merkittävää paranemista ei tapahdu kolmen kuukauden sisällä, ennuste paranemisesta on huono. Konkreettisia oireita ovat selkäkipu ja tunnon heikkeneminen alaraajoista. Nämä oireet ovat yleisempiä itsesyntyisessä myeliitissä kuin esim. MS-taudista johtuvassa. Mitä ylempänä tulehdus selkäytimessä on, sitä helpommin se vaikuttaa myös yläraajoihin. Merkittävä oire lähes kaikilla on virtsaamishäiriöt. Virtsaaminen voi loppua lähes kokonaan (virtsaumpi), jolloin rakko on tyhjennettävä katetroimalla.

Diagnoosi

Yleisesti ATM:n aiheuttajiin luetaan tulehtuvat autoimmuunit, selkäydintä vahingoittavat sairaudet, merkittävimpänä MS-tauti (noin 6 %:lla MS-potilaista) Myeliitti voi tulla myös tartunnoista ja rokotuksista myeliitti sekä toisaalta viruksen tai bakteerin aiheuttama suorana, myeliittinen tartuntana. Muita ATM:n aiheuttajia ovat arteria spinalis anterior -oireyhtymä, jotkin yleissairaudet ja syövän yhteydessä esiintyvä nk. paraneoplastinen oireyhtymä. Nykyisten tutkimusten mukaan lähes puolet myeliiteista johtuu MS-taudista ja noin kolmasosa joko yleissairaudesta tai arteria spinalis anterior -oireyhtymästä. Jos syytä ei pystytä tarkasti paikantamaan, tulehdusta pidetään ”itsesyntyisenä”.

On elintärkeää kuitenkin yrittää diagnosoida tulehduksen syy mahdollisimman hyvin, jotta oikeanlainen hoito voidaan aloittaa. Myös borrelia-bakteeri voi aiheuttaa selkäytimen tulehduksen, mutta tällöin on samanaikaisesti yleensä havaittavissa myös aivokalvojen ja hermojuurten tulehdus. SLE-taudin yhteydessä pienellä osalla potilaista ilmenee myös myeliitin oireita. Suurimmassa osassa tapauksista selkäydinnesteestä otettu näyte on tavallisesta poikkeava. Lisäksi tarvitaan mm. veri-, virtsa-, nielu-, uloste- ja kudosnäytteitä ja esim. röntgenkuvaus. Lopullinen diagnoosi tapahtuu yleensä poissulkemalla mahdollisimman paljon mahdollisia eri syitä.

Hoito ja ennuste

Hoitomuotojen, esim. suonensisäisten lääkitysten tehoista ei ole varmuudella näyttöä, vaikka niitä paljon käytetäänkin. Itsesyntyisessä myeliitissa ainakin plasmanvaihdosta on havaittu olevan jotakin hyötyä. Myeliittia aiheuttavista virusperäisistä yleissairauksista vain herpekselle on oma lääkityksensä. Mykoplasma- ja borreliabakteerien aiheuttamien selkäydintulehdusten hoidossa käytetään antibioottikuureja.

Mitä nopeammin myeliitti ja sen oireet ehtivät edetä, sitä huonompi on ennuste paranemisesta. Osassa tapauksista ennuste voi olla erittäinkin huono ja niihin liittyy kuolleisuutta. Esim. arteria spinalis anterior –oireyhtymässä yli 1/5 potilaista menehtyy ja yli puolet eloonjäävistä tarvitsee pyörätuolin. SLE-tautiin liittyvä ennuste on usein myös sangen huono.