Hannele Huovi

Lapsille, nuorille ja aikuisille kirjoittava kirjailija

Kirjailija Hannele Huovi syntyi 19. maaliskuuta Kotkassa vuonna 1949. Huovi on naimissa Kari Eskolan kanssa, joka on yleislääketieteen erikoislääkäri. Heillä on neljä aikuista lasta. Pariskunta asuu Keuruulla Keski-Suomessa. Huovi on opiskellut muun muassa kirjallisuutta, kasvatustiedettä, erityispedagogiikkaa ja tiedotusoppia yliopistossa. Ennen kirjailijan uraa Huovi työskenteli radiotoimittajana. Kirjailijan uran hän aloitti 1979, jolloin ilmestyi hänen esikoisteoksensa Jos olet yksin ja salaa. Ensimmäinen Huovin nuortenkirja on vuonna 1986 julkaistu romaani Madonna , joka kertoo anoreksiaa sairastavasta teinitytöstä. Kyseisestä romaanista kirjailija sai sen ilmestymisvuonna Keski-Suomen läänin taidepalkinnon sekä Amerin kulttuuripalkinnon. Merkittävin tunnustus, jonka Huovi urallaan on saanut, on Suomen leijonan Pro Finlandia-mitali, joka hänelle myönnettiin vuonna 2004.

Hannele Huovi ei ole pelkästään nuortenkirjailija. Hän on kirjoittanut paljon myös lapsille ja aikuisille. Hänen tuotantoonsa kuuluu satuja, novelleja, proosaa, laulujen sanoja ja elokuvakäsikirjoituksia. Huovi on myös kirjoittanut oppikirjoja, joista yksi on esimerkiksi vuonna 2002 ilmestynyt lapsille tarkoitettu Salainen lukukirja. Hannele Huovin käsikirjoittamista elokuvista tunnetuimpiin kuuluu 1997 valmistunut lasten elokuva Urpo ja Turpo.

Nuorten kirjaa Madonna luetaan kouluissa. Kirja käsittelee vakavaa aihetta, syömishäiriötä. Romaanilla on kasvattava sanoma nuorille lukijoille. Muita Huovin kirjoittamia nuorten kirjoja ovat romaanit Vladimirin kirja (1988) Tuliraja (1994) ja Lasiaurinko (1996) ja fantasiateos Höyhen ketju (2002). Vladimirin kirja on historiallinen saturomaani, josta kirjailija sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Romaanit Tuliraja ja Lasiaurinko olivat molemmat Topelius-palkinto ehdokkaita. Huovi käsittelee nuorten kirjoissaan vakavia ja ajankohtaisia teemoja. Esimerkiksi Lasiauringossa käsiteltävät asiat ovat rasismi ja muukalaisuus. Lasten väkivalta on myös esillä 1800-luvulle sijoittuvassa romaanissa. Teoksen päähenkilö on virolaisnuori Maria, joka lähetetään Suomeen pakoon kotimaa Viron levottomuuksia. Vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen osoittautuu vaikeaksi. Samalla Maria kokee menettävän entisen identiteettinsä. Huovin teoksia on myös käännetty. Esimerkiksi Madonna käännettiin ruotsiksi ja Vladimirin kirja saksaksi.