Koiran rokotukset
Mitä jokaisen koiranomistajan on hyvä tietää
Rokotettavaksi tuodun koiran tulisi olla terve ja matolääkitty. Erityisen suositeltavaa olisi rokottaa nartut ennen astutusta, sillä tiineiden eläinten rokottamista tulisi välttää. Tämä koskee myös mahdollisia uusintarokotuksia. Ennen astutusta ajoitettu rokotus antaa suojaa myös pennuille, jotka saavat vasta-aineita emon ternimaidon välityksellä. Koiran perusrokotukset selviävät seuraavasta taulukosta.
Rokote | Koiran ikä 12 viikkoa | Koiran ikä 16–20 viikkoa | Koiran ikä 12–13 kuukautta | Tehosterokotukset |
Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus ja parvovirusrokotus | X | X | X | 1-2 vuoden välein |
Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvovirusrokotus ja parainfluenssa | X | X | X | 1 vuoden välein |
Parvovirusrokotus | X | X | X | 1-2 vuoden välein |
Rabiesrokotus | X | X | 1-2 vuoden välein |
Jos rokotteessa käytetään elävää, mutta heikennettyä virusta, kuten esimerkiksi parvovirusrokotuksen yhteydessä, rokotteen ja uusintarokotuksen antoväliksi suositellaan 4 viikkoa. Jos tautitilanne niin edellyttää, tehoste voidaan antaa aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan 2 viikon kuluttua edellisestä. Luolametsästykseen käytetyt koirat tulee maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosaston määräyksellä rokottaa vuoden välein rabiesta vastaan. Muut metsästyskoirat ja viranomaisten palveluskoirat suojataan rabieksen varalta joka toinen vuosi. Vaikka kaikki perusrokotukset usein otetaan samanaikaisesti, rabiesrokotusta ei suositella otettavaksi muiden rokotusten yhteydessä, koska samanaikaisen käytön vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu. Koiranäyttelyiden rokotusvaatimukset voivat poiketa yllä esitetystä. Esimerkiksi joissakin tilaisuuksissa vaaditaan perusrokotusten lisäksi voimassaolevaa koirien parainfluenssarokotusta. Myös runsaasti kenneleissä oleskelevat koirat tulisi suojata parainfluenssaa vastaan. Etelän lomakohteisiin matkustavat koirat voivat matkalla sairastua leptospiroosiin, joten rokotussuojasta huolehtiminen kuuluu matkavalmisteluihin. On hyvä muistaa, että vaikka koira ei kliinisesti leptospiroosiin sairastuisikaan, se saattaa rokotuksesta huolimatta jäädä taudin kantajaksi. Tällainen kantaja erittää leptospiira- bakteeria ympäristöönsä ja voi sairastuttaa oman lajinsa edustajien lisäksi myös ihmisiä vielä kotimaahan tultuaankin.