Matematiikka
Mitä matematiikka on?
Matematiikka on syntynyt kuvioiden (geometria ) ja lukujen (aritmetiikka ) tutkimuksena jo muinaisten kauppiaskansojen keskuudessa, jotka tarvitsivat paitsi numeerisia taitoja kaupankäyntinsä apuna, myös maanmittauksen taitoja suunnistaessaan kauppamatkoillaan niin maalla kuin merelläkin.
Tieteeksi matematiikka kehittyi, kun antiikin filosofit loivat matematiikalle yhteisen teorian ja siihen liittyen yleisiä teorioita, jotka koskivat paitsi matematiikan itsensä selitystä, myös matemaattista selitystä elämälle ja kaikelle olevaiselle yleensäkin. Tieteenä matematiikka tarkastelee muun muassa loogista päättelyä, jonka kohteena ovat aineettomat, määritellyt alkiot.
Geometria on kuvio-oppia, jonka nimi alkujaan juontaa maanmittauksesta, mutta jonka merkitys on laajentunut tarkoittamaan taso- ja avaruuskuvioiden mittausoppia. Jo antiikin aikana (500-luvulla eKr.) Pythagoras kehitti geometriasta ”kolmio-opin”, trigonometrian.
Arabit toivat algebran Eurooppaan muinaisesta Babyloniasta ja Egyptistä. Ilmeisesti sitä harjoitettiin jo tuolloin myös Intiassa. Vaikka algebra onkin matematiikkaa, jossa laskutoimituksia tehdään kirjaimin esitettyjen suureiden välillä, osasyynä laskennallisten matemaattisten operaatioiden kehittymiseen nimenomaan arabimaissa, oli niissä käytetty - ja kaikkialla maailmassa edelleen käytössä oleva - numerojärjestelmä, joka mahdollisti huomattavasti monimutkaisemmat laskutoimitukset kuin mikä oli mahdollista kömpelömpiä roomalaisia numeroita käyttäen.
Aritmetiikan lisäksi nykyisissä kouluissakin opitaan perusteet ainakin geometrialle , analyyttiselle geometrialle , t rigonometrialle , avaruusgeometrialle , vektorilaskennalle , joukko-opille ja todennäköisyyslaskennalle. Näillä on käyttöä arkielämässä pankkiasioiden hoidosta auton polttoaineen kulutuksen laskemiseen. Lisäksi todennäköisyyksillä voi ainakin leikkiä, jos ei muuten niin noppapeleissä menestymisen mahdollisuuksiaan kartoittaakseen.
Yliopisto-opinnoissa, vaikka matematiikka ei varsinaiseen opintosuunnitelmaan kuuluisikaan, jokainen joutuu ainakin jossain määrin pitämään yllä koulussa oppimaansa, voidakseen selviytyä lähes jokaisen akateemiseen oppiaineeseen sisältyvistä tilastomatematiikan opinnoista. Tuskin on myöskään yhtään tieteenalaa, jolla matematiikkaa ei ollenkaan, eikä missään muodossa käytettäisi ainakin alan tutkimuksen aputieteenä.