Art nouveau ja Jugend
Art nouveau oli teknistyvän maailman virtaus
Maailman muutokset
Art nouveau ajoittuu vuosiin 1890-1915, aikaan, jolloin Euroopassa ja koko maailmassa tapahtui suuria teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia. Auto, puhelin ja rautatiet olivat käytössä yleistyviä keksintöjä, jotka tekivät maailman menosta nopean. Rakennustaiteessa muutos näkyi esimerkiksi hotellien, rautatieasemien ja Hector Guimardin Pariisin metrosisäänkäyntien muodossa. Titanic on aikansa tunnetuin ja surullisin symboli ihmisen uskosta tekniikkaan ja insinööritaidon ylivoimaisuuteen jopa yli luonnon – etenihän usko luonnontieteisiin suurin harppauksin.
Charles Darwin kehitti evoluutioteoriansa Galapagos-saarten lajeja tutkimalla. Ihmiseen kohdistuvat tieteet, psykologia silloin uusine psykoanalyysin teorioineen sekä sosiaaliset ja poliittiset uudistukset, reformit muokkasivat maailmaa ja ihmiskäsitystä.
Höyrykone ja liukuhihnatuotanto mahdollistivat koneellisen sarjatuotannon, mutta teollistuminen ei tuonut pelkästään edistystä, vaan varsinkin massatuotanto sosiaalisia epäkohtia. Teollisuustyöväestö asui ahtaasti eivätkä työolotkaan olleet kovin paljon paremmat. Sosialistiset ajatukset, ’sosialismin aave’, liikkui Euroopassa. Englannissa syntynyt Arts and Crafts –liike puolusti käsityötä uutta teollistuvaa tuotantoa vastaan.
Kansallisvaltiollinen muotokieli
Keksintöjen yleistyessä yhteiskunta ja Euroopan valtiot olivat samalla muuttuneet. Kirkko, kruunu ja aristokratia olivat Ranskan vallankumouksen jälkeen jääneet vallanpitäjinä entisestä mahtiasemastaan sivuun. Tilalle asettuivat kansallisvaltiot , jolloin kansallisen identiteetin kysymykset nousivat esiin. Arkkitehtuurilla oli tähän asti yleensä pyritty kuvastamaan aiempien hallitsijoiden kunniaa, mutta nyt maailman kehityttyä valtiollisesti uudenlaiseksi kysyttiin, kuinka taide yleensä voisi tuoda esiin kansallisvaltion ja sen käsittämän kansan luonnetta ja lahjakkutta. Kansallisuudelle haluttiin antaa omaleimainen ulkoinen, näkyvä muoto rakennuksissa sekä muussakin taiteessa.
Kansanluonne ja arkkitehtuuri
Saksalainen J. G. Herder puhui kansanluonteesta ilmiönä, joka luodaan kielellisten ilmaisujen kautta. Sopiva filosofinen ajattelu piili taustalla vastauksena kysymykseen, kuinka kansallisvaltion olemus olisi rakennusten arkkitehtuurin avulla tuotavissa esiin. Kansanluonne tuli näkyä rakennusten muotokielen ilmaisujen kautta.
Esimerkiksi Suomessa puhutaan kansallisromantiikasta art nouveaun suomalaiskansallisena tyylillisenä ilmentymänä. Kansantaide ja luonto näyttelivät suomalaisen kansallisen rakennustaiteen muotokielen valinnassa tärkeää osaa. Suomalainen kansanluonne ja sen ominaisuudet kumpusivat taiteeseen kansanperinteestä ja suomalaisesta luonnosta.
Rakastettu ja vihattu tyyli - kaikissa taiteen lajeissa
Art nouveau on nähty virtauksen ohella ilmiönä, sillä siinä yhdistyi taide ja kaupunkilainen urbaanisuus. Art nouveau ei ollut kaikkien mielestä hyvä asia, suhtautumista oli jyrkimmillään kahtalaista: sitä rakastettiin ja vihattiin. Se saattoi olla rahvaanomaista tai elitististä. Art nouveau kattoi taiteen kaikki lajit.Rakennustaiteen kannalta aikakauden tärkein arkkitehtuurin saavutus on Belgiassa sijaitseva Victor Hortan Hôtel Tassel vuodelta 1893. Sen on katsottu olevan ensimmäinen täysin kehittynyt art nouveau -arkkitehtuurin sisätila, interiööri. Sen ulkomuodossa, eksteriöörissä on käytetty klassisen arkkitehtuurin elementtejä kuten pylväitä ja kapiteeleja antiikin esikuvastaan luovalla tavalla muunnellen.
Piiskaviiva, materiaaleina teräs ja lasi
Art nouveau -viiva oli aikansa tärkeä visuaalinen ”keksintö”, joka merkitsi uuden ilmaisullisen välineen syntymistä. Viiva oli elävä piiskaviiva , joka kantoi mukanaan sisällöllisyyttä. Viiva tuli esiin maalaustaiteessa ja arkkitehtuurissa. Rautamateriaali taipui erinomaisen hyvin piiskaviivan arkkitehtoniseksi ilmaisijaksi. Hortan Hôtel Tassellin porraskäytävien rautakaiteet ovat siitä mitä parhain esimerkki. Vanhan takoraudan sijaan alettiin valmistaa teollista valurautaa , josta rakennusten rautaosia pystyttiin tuottamaan. Teräs ja lasi olivat ajan uusia muotimateriaaleja.
Piiskaviiva oli myös kuvataiteessa käytetty dekoratiivisesti luonnonmuotoja jäljittelevä kuvaamisen muoto. Luonto, historia ja symboliikka ja miksei kansantaidekin olivat lähteitä, joista art nouveau ammensi itseensä vaikutteita. Kokonaistaideteoksen käsite, näkyi rakennusten kokonaisuuden ja yksityiskohtien yhteensovittamisessa ja yhdenmukaisessa sisustussuunnittelussa. Suomessakin Hvitträskin nykyinen museo (Gesellius , Saarinen , Lindgren) on eräs esimerkki pyrkimyksestä kokonaistaideteokseen.
Kansainvälinen virtaus
Art nouveaulle oli kansainvälisyyden ilmiö. Pariisi, Bryssel, Wien, Glasgow, Barcelona, Budapest, Praha, Helsinki, Moskova ja New York olivat tärkeimpiä keskuksia, joissa virtaus sai ilmentymiään eri nimityksillä: jugend , modernissimo , art nouveau tai kansallisromantiikka. Pariisin maailmannäyttely vuonna 1900, oli Suomen kannalta taidehistoriallisesti ja kansallisesti mitä tärkein tapahtuma, jossa Suomi sai mainetta ja näyttelyssä oli esillä paljon ' art nouveau -vaikutteista taidetta taiteen eri lajeissa.