Yksi sota, monta nimeä
Vuoden 1918 sota on Suomen historian suurimpia traumoja ja se herättää edelleenkin voimakkaita tunteita. Sodan traumaattisuus näkyy siinä, ettei edes yhteenoton nimestä ole olemassa yksimielisyyttä.
Vapaussota
Vuoden 1918 sodan virallinen nimitys heti sodan jälkeen oli vapaussota. Nimitys kuvasti voittaneen valkoisen puolen tuntoja: sodan avulla kansa oli vapautettu niin punaisesta vallasta kuin venäläisistäkin. Vapaussota-tulkinnan mukaan vuoden 1918 sodassa oli kyseessä Suomen itsenäisyystaistelu, jossa venäläisten talutusnuorassa olleet punaiset yrittivät palauttaa Suomen Venäjän yhteyteen. Nimitystä käyttävät nykyään lähinnä piirit jotka haluavat vaalia sodan valkoisen osapuolen perintöä.
Vallankumous ja punakapina
Vallankumous ja punakapina olivat sodan ensimmäiset, jo sodan aikana syntyneet nimitykset. Valtiollisen vallan kaapannutta kansanvaltuuskuntaa kannattavat punaiset näkivät tilanteen työväen vallankumouksena, kun vastapuolen silmissä sama tapahtuma oli kapinointia laillista hallitusta vastaan.
Sodan jälkeen hävinneiden keskuudessa alettiin puhua kapinasta, eli hävitystä vallankumouksesta. Vallankumoukseksi hävittyä sotaa kutsuivat vuoden 1918 jälkeen lähinnä kommunistit.
Luokkasota
Termi luokkasota on hävinneen osapuolen, eli punaisten nimitys, joka on poliittisesti vähintään yhtä latautunut kuin oikeistolainen vapaussota-nimitys. Luokkasota-tradition mukaan sodassa oli kyse yhteiskuntaluokkien välisestä aseellisesta kamppailusta, jossa työväestö joutui puolustautumaan aseellisesti porvarillista riistäjäluokkaa vastaan. Nimitys oli sodan jälkeen erityisesti revanssinhaluisen äärivasemmiston suosiossa.
Kansalaissota
1960-luvulta lähtien vapaussota-nimitys sai antaa vähitellen tilaa neutraalimmalle ja sovittelevammalle nimitykselle kansalaissota. Muutoksen taustalla oli Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen vuoden 1918 tapahtumia kuvaava toinen osa, jonka tiimoilta syntyi laaja julkinen keskustelu sodan syistä ja luonteesta. Pian Linnan keskustelunavauksen jälkeen ilmestyivät myös ensimmäiset akateemiset historiantutkimukset, joissa tarkasteltiin aiempaa puolueettomammin sota-ajan tapahtumia.
Sodasta oltiin toki puhuttu jo heti tuoreeltaan kansalaissotana ja veljessotana, mutta vasta 1960-luvun julkisen keskustelun myötä nimitykset vakiintuivat yleiseen käyttöön.
Sisällissota
Kansalaissota-nimitys on saanut sittemmin osakseen kritiikkiä siitä, ettei se sisällöllisesti vastaa parhaalla mahdollisella tavalla vuoden 1918 sotaa. Termillä kansalaissota tarkoitetaan nimensä mukaisesti maan kansalaisten välillä käytävää taistelua, eikä sen puitteisiin siten sovi sotatoimiin osallistuneet muut kansallisuudet. Sotaa onkin alettu yhä useammin kutsua sisällissodaksi. Erityisesti professori Heikki Ylikangas on puhunut sisällissota-nimityksen käytön puolesta neutraalina ja kansainvälisen vertailun mahdollistavana yleisnimenä.