Mitä matkustavan tulee tietää vatsataudeista?

Noin kolme neljäsosa matkailijoista kärsii erilaisisista matkanaikaisista vatsavaivoista. Vatsa saattaa herkistyä joillekin uusille ruoka-aineille. Lämpimissä maissa, missä kylmälaiteet ei välttämättä ole tarpeeksi tehokkaita ruoka-aineiden säilytykseen, saattaa helposti pilaantuvissa aineissa olla bakteerikantaa, joka aiheuttaa vatsan reagoimisen. Vieraissa maissa voi olla muutenkin erilainen bakteerikanta, johon matkailijan vatsa ei ole tottunut. Vatsavaivat ja ripuli ei ole itsessään sairaus, mutta se on merkki altistuksesta. Oire voi olla merkki lievästä tartunnasta, mutta myös vakavammasta.

Mikä on akuutti ripuli?

Tavallisimmin akuutin ripulin aiheuttaja on kolibakteeri. Oireisiin kuuluvat vatsakivut, kuume ja ripuli. Ripuli saattaa olla voimakaskin ja ripulointikohtauksia saattaa tulla pahimmillaan 20–30 päivässä. Ensimmäisten oireiden ilmaantuminen vaihtelee 1-5 päivään tartunnan saamisesta. Kolibakteeri tuottaa suolistoon myrkkyjä, jotka saattavat aiheuttaa nesteiden ja suolan kertymisen suolistoon. Kaikki neste ei ehdi imeytyä suoliston kautta, joten se poistuu ulosteen mukana. Sen vuoksi uloste on vetistä. Tämän vuoksi ripulin aikana tulisi nauttia runsaasti nesteitä, koska elimistön nesteet poistuvat ulosteen mukana ja saattavat aiheuttaa nestevajauksen.

Erittäin tärkeää nestetasapainosta huolehtiminen on pienillä lapsilla ja vanhuksilla, sillä heillä kuivuminen saattaa tapahtua nopeammin. Matkalle on hyvä pakata hiilitabletteja sekä ilman reseptiä saatavia suolen toimintaa rauhoittavia lääkkeitä. Nämä auttavat pääsemään pahimman vaiheen ohi. Samanlaisilla alkuoireilla saattaa alkaa myös punatauti, shigella- ja salmonellabakteerien aiheuttamat tulehdukset. Jos kuume jatkuu ja ulostus alkaa muuttua veriseksi ja limaiseksi on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Nämä vakavammat tartunnat saattavat olla hengenvaarallisia lapsille ja vanhuksille, joten oireiden seuranta on tärkeää.

Mitä ovat ruokamyrkytysbakteerit?

Ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereja on useita. Monet bakteerit viihtyvät vain määrätyissä ruokalajeissa. Oireiden alkamisajankohdat ja oireet vaihtelevat. Seuraavassa artikkelissa käsitellään eri bakteereja, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksen ja millaisilla oireilla. Artikkelissa ei mainita kaikkia mahdollisia bakteereja, jotka oireita aiheuttavat, sillä uusia löydetään jatkuvasti.

E.coli aiheuttaa voimakkaita vatsakipuja ja suuria määriä vetistä ripulia, mistä saattaa aiheutua nopeastikin nestevajaus. Tartunnan oireet menevät yleensä nopeasti ohi, jopa kahdessa vuorokaudessa. Tämä tartunta on yleinen turistiripulin aiheuttaja ja tavataan myös Suomessa ruokaepidemioiden yhteydessä. Tämä bakteeri kuuluu osana ihmisen elimistöön, mutta voimistuu jonkin ärsykkeen vuoksi ja on yleinen myös normaalien virtsatietulehdusten sekä suolistoinfektioiden yhteydessä kotimaassakin. Keskeisin hoitokeino on juoda tarpeeksi nesteitä nestetasapainon ylläpitämiseksi. Shigella aiheuttaa vetisen ripulin lisäksi kuumetta ja tartunnan jälkeen vatsa saattaa olla löysällä jopa kuukausien ajan. Tartunnan saaneella lapsella tai vanhuksella voi olla vakava. Oireet alkavat 1-5 päivää tartunnan jälkeen. Salmonella alkaa muutaman tunnin, tai viimeistään kahden vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta ja oireisiin kuuluu kuumeen, ripulin ja kouristelevien vatsakipujen lisäksi oksentelua. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella voimakkuudeltaan, löysästä vatsasta kaikkien oireiden yhdistelmään, johon kuuluu vielä ennen ripulikohtauksia vatsan lihaskrampit. Rotavirus -tartunta ilmenee aika nopeasti tartunnan jälkeen ja taudinkesto on enimmillään kolme päivää. Oireina on kuumetta ja ripulia ilman vatsakipuja. Voimakkaammassa tartunnassa saattaa kuitenkin olla kouristavia vatsakipuja sekä hengityselimet voivat kärsiä. Giardiaasi eli giardia lamblia on elävän loisen aiheuttama tartunta. Se tulee ihmiseen saastuneen veden tai ruuan mukana itiönä ja kasvaa suolistossa. Sen aiheuttama ripuli saattaa kestää viikkoja tartunnan jälkeenkin. Kaikille ihmisille ei välttämättä tule minkäänlaisia oireita, vaikka olisi taudin kantajana, mutta se voi levitä huonon hygienian mukana ulosteisiin kertyvillä rakkuloilla. Suurimmalla osalla tartunnan saaneista oireet jäävät vähäisiksi. Muutaman viikon voi olla vain lieviä vatsakipuja ja löysä uloste. Tätä ripulitautia voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä. Amebiaasi oireilee kouristavilla vatsakivuilla ennen ripuliulostetta, mutta kuumetta ei esiinny. Tämä tartunta voi kehittyä amebapunataudiksi. Tätä alkueläintautia esiintyy trooppisissa ja subtrooppisissa maissa, missä hygienia on puutteellinen. Tämä tartunta pystytään toteamaan laboratoriokokein ja hoitamaan lääkityksellä. Lääkehoidon päätyttyä kannattaa käydä vielä kokeissa varmistamassa taudin parantuminen. Vibrio parahaemolyticus -bakteeritartuntaa esiintyy pääasiassa Japanissa ja Atlantin sekä Karibianmeren ranta-alueilla. Noin viidesosalla näillä alueilla vatsataudin saaneista on aiheuttajana tämä bakteeri. Tartunta saadaan yleensä huonosti keitetyistä tai raaoista kaloista tai meren antimista. Oireet ilmaantuvat 2-48 tunnin kuluessa. Vatsakipuja, pahoinvointia, kuumetta, päänsärkyä, ripulia ja oksentelua esiintyy taudin kuluessa. Tauti parantuu itsestään. Broilerista on suurin mahdollisuus saada kampylobakterioosi-bakteerin tartunta ja erityinen riskialue on Pohjois-Afrikka. Taudin puhkeaminen kestää noin 2-5 päivää tartunnasta ja aiheuttaa vatsakipuja, ripulia sekä muuta huonovointisuuden tunnetta. Taudin kuluessa saattaa esiintyä veristäkin ripulia. Tartunta paranee itsestään, mutta kestoa voidaan lyhentää antibioottihoidolla. Bacillus cereus on bakteeritartunta, joka aiheuttaa ripulia ja oksentelua. Oksennusvaiheen alkamiseen tartunnasta menee yleensä 1-6 tuntia ja ripulivaiheeseen 10–12 tuntia. Tämä bakteerin aiheuttama ruokamyrkytyksen muoto saadaan yleensä lihasta tai vihanneksista. Yksi tartuntalähteistä on riisi, jos sitä ei ole keitetty kunnolla. Bakteeri voidaan todeta laboratoriokokein ja useat antibiootit tehoavat siihen. Clostridium perfringens tartunta aiheuttaa vatsakipuja ja oksentelua. Tartunta saadaan yleensä ruuista joihin liittyy hidas jäähdyttäminen ja säilytys lämpimässä. Tämä tartunta on kolmanneksi suurin ruokamyrkytysten syy Suomessa ja joka toiselta ihmiseltä tätä bakteeria löytyy normaalisti suolistosta.

Miten välttää vatsataudit?

Toiset ihmiset ovat herkempiä sairastumaan vatsatauteihin matkalla, kuin toiset. Taudin aiheuttajia on monia ja niitä saattaa olla mitä moninaisimmissa paikoissa. Herkkävatsaisen on hyvä olla varovainen varsinkin ruuan suhteen matkakohteissa, sillä yleisimmät vatsataudin aiheuttajat piilevät ruuissa. Tässä muutamia ohjeita, joita voi noudattaa, välttyäkseen vatsataudilta.

1. Pese ja kuivaa kädet aina huolellisesti vessassa käynnin jälkeen.

2. Pese ja kuivaa kädet aina ennen ruokailua ja vältä muulloinkin käsien laittamista lähelle suuta.

3. Imeväisikäisen vauvan kanssa pyri aina käyttämään rintaruokintaa ja mahdollisuuksien mukaan välttämään kiinteää paikallista ruokaa.

4. Yleisimmin matka-aikaisen vatsataudin lähteenä on jokin ruoka-aine. Nilviäisistä ja äyriäisistä voi saada tartunnan, koska ne suodattavat lävitseen paljon merivettä, jossa saattaa olla saasteita.

5. Hedelmät ja vihannekset tulisi pestä ja kuivata huolellisesti ennen kuorimista ja mielellään keittää. Keittäminen tuhoaa eliöt.

6. Paras ruokavaihtoehto on keitetty ruoka, jonka tietää juuri valmistetun.

7. Kaikki juomavesi tulee olla keitettyä tai pullotettua.

8. Vältä jäiden käyttämistä juomissa, sillä jäädytys ei tapa taudinaiheuttajia.

9. Riisiä syötäessä on hyvä varmistaa, että se on hyvin keitetty ja juuri valmistettu.

10. Lihaa ja broileria syötäessä kannattaa katsoa, että se on valmistettu kypsäksi.