Millaisia lasten liikuntaleikkejä on?

Lapset liikkuvat luonnostaan, joskus on kuitenkin paikallaan järjestää lapsille leikkimuotoista liikuntaa. Liikuntaleikkien ensisijainen tehtävä on tutustuttaa lapset liikuntaan. Tehdä liikkumisesta hauskaa ja kannustaa lasta liikkumaan myös vapaa-ajallaan. Liikunta tuokioilla voidaan vahvistaa lapsen koordinaatio kykyä, tasapainoa ja oman kehon tuntemusta. Liikunta hetkessä voidaan opettaa lisäksi vuoron odottamista ja pareittain toimimista. Liikuntaleikeissä, viesteissä, joukkuepeleissä ja kilpailuissa opitaan myös lajikohtaisia sääntöjä, voittamista ja häviötä.

Lapsen liikunnallinen kehitys tapahtuu vähitellen. Alle kaksivuotiaana opitaan perustaidot ja refleksit, kuten ryömiminen, konttaus ja kävely. Kahdesta seitsemään vuoteen mennessä opitaan perusliikkeet juoksu, hypyt, pyöräily, luistelu, hiihto. Kahdeksasta kymmeneen ikävuoteen siirryttäessä opitaan yleiset liikevalmiudet. Liikkuminen ei enää ole epävarmaa vaan harkittua ja automaattista. Kymmenenvuotias on riittävän kehittynyt opettelemaan lajien perustaidot, ja neljätoistavuotiaana voidaan keskittyä kolmeen tai neljään lajiin ja opetella näiden erityistaidot.

Lasten liikuntaleikkiä suunnitellessa tulee ottaa huomioon lasten ikä sekä ryhmäkoko. Ihan pienten lasten kanssa joukkuepelit voi unohtaa ja kokeilla musiikin tahtiin liikkumista tai erilaisten tehtäväratojen läpikäyntiä. Tehtävärata voi koostua penkistä jota myöten kävellään, patjasta jolla tehdään kuperkeikka tai kontataan ja suorasta osuudesta jolla joko hypätään yhdellä tai kahdella jalalla taidoista riippuen. Isommille lapsille radalla voi olla haastavampia kohtia kuten kuperkeikka takaperin tai naruriman yli hyppääminen.

Pienten lasten keskittymiskyky ei riitä pitkiin liikunta tuokioihin. Liikunta onkin enemmän leikissä tapahtuvaa liikkumista. Neljä, viisivuotiaana lapsi jaksaa kiinnostua omista taidoistaan pidemmäksi aikaa. Yhdellä jalalla seisominen, hyppiminen ja naruhyppely viehättävät lasta. Joskus lapsi harjoittelee määrätietoisesti uutta taitoa niin kauan että oppii sen. Kuusivuotiaana onnistuvat rytminmukaiset liikkeet. Marssiminen pitkässä jonossa ruokailuun voi olla hauska mutta myös opettavainen hetki, samalla voidaan opiskella oikean ja vasemman erottamista.

Liikuntaleikkituokiolla on hyvä kannustaa arkoja lapsia mukaan ryhmän toimintaan, usein syrjäänvetäytyvät lapset nauttivat ryhmään kuulumisesta. Leikin avulla lapsi ehkä päästää hiukan irti ujoudestaan. Kömpelöä lasta ei ole, on vain kömpelöitä ohjaajia. Jokainen lapsi on luonnostaan varma liikkeistä jotka jo hallitsee. Jos lapsi ei hallitse liikettä ja aikuinen tulee tilanteeseen väärin odotuksin, lapsi turhautuu itseensä ja alkaa usein käyttäytyä entistä kömpelömmin. Tällaisen lapsen kanssa ei pitäisi kiinnittää huomiota kömpelyyteen, vaan siihen mitä harjoitteita voisi tehdä jotta liikkuminen sujuisi varmemmin.