Tukiperheen Arkea
Millainen on tukiperheen arki?
Tukiperheenä toimiva perhe kokee roolissaan paljon iloa mutta mitä todennäköisimmin myös paljon huolta ja surua. Myötäelämisen taito on tukiperheelle tärkeää, jotta lapsi tai nuori, joka tulee perheeseen, saa ymmärtämystä ja arvostusta osakseen. Jos esimerkiksi lapsen omassa perheessä on sattunut juuri vanhempien avioero, voi lapsi hyvinkin tuntea tarvetta purkaa asiasta mieltään jollekin perheen ulkopuoliselle ja silloin tukiperheen vanhemmat voivat hyvinkin osoittaa valmiutensa. Lapsi voi kaivata hellyyttä tai huomiota, jos hän ei niitä muuten juuri kotioloissa ollessaan ole saanut. Tukiperhe voi puolestaan iloita pystyessään jakamaan näitä kaikkia niitä kipeästi tarvitsevalle.
Hyvin tavallisten perheiden ilojen ja surujen summaa
Tukiperheen ilot ja huolet ovat tavallisesti aivan kaikissa perheissä ilmeneviä asioita. Joskus ne voivat olla lapsen kokemia pienempiä ja toisinaan suurempia aiheita. Paitsi että tukiperheen tavetta voi ilmetä suuremmissa kriisitilanteissa, jotka koettelevat lapsen omaa perhettä ja sen myötä myös lapsen maailmaa, tulevat lapsen arkeen myös luonnollisesti pienemmät huolenaiheet - ilot ja surut – jokapäiväisestä elämästä.
Tukiperhe voi olla kuuntelevana korvana ja lohduttajana tilanteessa kuin tilanteessa. Olipa kyse sitten huonosta koulumenestyksestä ja koenumerosta tai vaikkapa nuoren ensi rakkauden aiheuttamista sydänsuruista. Tukiperhe tavallaan kulkee lapsen tai nuoren rinnalla ja jakaa hänen arkeaan kaikkine tunnetiloineen ja tapahtumineen.Tasapainoinen, hyvä arki ja arkinen leppoisa yhdessäolo onkin tukiperheessä olevalle lapselle hyvin tärkeää. Pulla ja pillimehu voivat tuoda hymyn lapsen huulille, kun takana on pettymysten päivä monessakin asiassa. Tukiperhe voi hyvin ammentaa iloja ja voimia lapsen elämään aivan arkisista asioista. Lapsi puolestaan tuo tavallisesti pelkästään omalla olemuksellaan iloa ja voimia tukiperheelle ja sen jäsenille. Vuorovaikutus on näin ollen hyvin usein kaksisuuntaista ja hyvää tekevää.