Lasten hammasterveys
Miten lapsen hampaita tulee hoitaa?
Kun lapsi täyttää kolme vuotta, on hänellä varsin todennäköisesti kaikki 20 maitohammasta suussaan. Siitä kuluukin seuraavat kolme vuotta, jolloin maitohampaat alkavat irrota lapsen ollessa noin 6-7-vuotias. Pysyvät hampaat ovat löytäneet omille paikoilleen viimeistään 12 vuoden ikään mennessä. Kaikkiaan pysyviä hampaita on 28 kappaletta ja niiden lisäksi suusta löytynee myös 4 viisaudenhammasta. Viisaudenhampaat voivat puhjeta varsin myöhäisessä vaiheessakin, joskus vasta 20 ikävuoden paikkeilla ja aina ne eivät puhkea välttämättä ollenkaan.
Hampaiden hoitaminen alkaa varhain
Hampaista huolehtiminen alkaa lapsuudessa kuitenkin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ensimmäisten maitohampaiden ilmoitettua olemassaolostaan. Ensimmäiset maitohampaathan saattavat joskus puhjeta jo lapsen ollessa vasta muutaman kuukauden vanha. Hampaiden puhtaudesta huolehtiminen tulisikin ottaa tavaksi heti ensimmäisten hampaiden myötä, jotta hampaiden reikiintymiseltä vältyttäisiin. Tutkimusten mukaan lasten hampaiden reikiintyminen on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Lapsen hampaiden kehitystä ja niiden kuntoa seurataan neuvolatarkastusten yhteydessä ja myös hammashoitolassa lapsen ollessa noin 3-vuotias. Onkin syytä keskittyä ennalta ehkäisevään hammashoitoon. Hyvät ruokailutottumukset ja huolehtimistoimet hampaiden hoidon osalta saavutetaan varsin varhaisessa iässä. Jos hampaat ovat ehjät kouluikään saakka, on hyvin todennäköistä, että myös myöhäisemmässä vaiheessa reikiä ei muodostu nopealla vauhdilla. Joskus reikiintyminen alkaa kuitenkin jo varsin varhain. Silloin hampaat on paras tarkistuttaa vuoden välein tai mahdollisesti useamminkin.
Joskus lapsi saattaa tarvita hampaiden oikomishoitoa ja siihenkin liittyen arviot hoidoista tehdään jo varhaisessa vaiheessa. Maitohampaitakin voidaan oikoa, vaikka se on harvinaisempaa. Virhepurentaa pystytään estämään oikomishoidon keinoin pysyvien hampaiden kohdalla. Vanhempien on syytä pitää huolta siitä, että lapsi pääsee asianmukaisiin hammastarkastuksiin ja -hoitoihin. Yleensä kutsut tarkastuksiin tulevat lapselle automaattisesti postitse kotiin, mutta joskus näin ei käy. Silloin vanhempien on syytä ottaa itse yhteys hammashoitolaan ja huolehtia tarkastuskäynneille menemisestä.
Karies – tarttuva bakteeritauti
Karies on tarttuva bakteeritauti. Bakteerit tarvitsevat ravinnokseen sokeria, josta ne valmistavat sitten happoja. Hapot puolestaan liuottavat hammaskiillettä ja bakteerit löytävät tiensä kiilteen sisälle. Kun hampaissa on reikiä, reikiä tekeviä bakteerejakin on silloin suussa miljoonia. Bakteerit leviävät helposti suusta suuhun vaikkapa silloin, jos lapsi ja äiti käyttävät samaa lusikkaa syömisen aikana. Lapsella pitäisikin siten olla omat aterimet. Hammasbakteeri tarttuu yleisimmin noin 1,5-3 -vuoden iässä. Tuolloin suun bakteerikanta ei ole vielä vakiintunut, joten tartunta pesiytyy helposti. Suussa on tavallisesti 300-500 erilaista bakteeria, joista ei ole mitään haittaa hampaiden terveydelle. Ainoastaan mutans streptokokki –bakteeri aiheuttaa suuhun kerran pesiytyessään reikiä hampaille.
Kariesbakteerien testaaminen on mahdollista hammaslääkärin vastaanotolla. Joissakin tapauksissa, jos hammaslääkäri toteaa haitallisten bakteerien olemassaolon lapsen suussa, ennalta ehkäisevää hampaiden hoitamista on mahdollista tässä vaiheessa tehostaa. Näin bakteerin haitat jäävät ehkä varsin vähäisiksi. Reikiintymistä voi vähentää joka tapauksessa, vaikka lapsi olisikin saanut bakteeritartunnan. Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä säännöllisiin hampaidenpuhdistustoimiin.
Happohyökkäys ja sen torjuminen
Jokaisen ruokailun jälkeen tapahtuva happohyökkäys kestää noin puolisen tuntia kerrallaan. Lyhyet happohyökkäykset voidaan estää fluorin avulla. Hampaat eivät kuitenkaan kestä, jos happohyökkäykset toistuvat tämän tästä. Siten on parasta pitää lasten ruokailuajat säännöllisinä. Ruokailut voi jaksottaa hyvin kolmen tunnin välein, jolloin lapsi saa viisi ateriaa päivässä. Jos lapsella on aterioiden välillä jano, hänelle kannattaa tarjota janojuomaksi vettä.
Ksylitolilla voi torjua tehokkaasti happohyökkäystä. Kariesbakteerit eivät voi käyttää ksylitolia ravinnokseen. Ksylitolipurkkaa tai –pastillia on kuitenkin pureskeltava tai imeskeltävä ainakin viisi minuuttia, jotta se olisi tehokas ase tässä taistelussa bakteereja vastaan. Vanhemmat voivat valita tuotteen, joka sisältää ksylitolia runsaasti.
Ientulehdus
Joskus lapsillakin tavataan ientulehdusta. Siihen ainoa hoitokeino on hampaiden harjaaminen. Ientulehdusta ei kuitenkaan tavata juuri alle kouluikäisillä lapsilla. Koululaisilla ientulehdus oireilee verta vuotavina ikeninä ja niiden punotuksena. Ikenet voivat aristaa hampaita pestessä. On paras tarkistaa, ettei lapsen hammasharja ole liian kova. Pehmeällä harjalla säännöllinen harjaaminen päivittäin tuottaa tulosta ja ikenet saadaan kyllä kuntoon.