Mitä on kilpirauhasen vajaatoiminta?
Kilpirauhanen on noin 15–20 gramman painoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulalla kilpiruston sivuilla ja alapuolella. Kilpirauhanen on tärkeä ihmisen aineenvaihdunnalle, jolla puolestaan on suuri merkitys hyvinvoinnille. Se erittää tärkeitä hormoneita, joita säätelevät aivolisäke ja hypotalamus. Hormoneista tyroksiini ja trijodityroni vaikuttaa lähes kaikkiin kudoksiin elimistössä – ne vaikuttavat energian käyttöön, kasvuun, lisääntymiseen ja säätelevät suoliston immuunivasteita. Kun kilpirauhanen toimii vajaasti, se ei pysty tällöin tuottamaan tarpeeksi kilpirauhashormonia.
Yleisyys ja oireen kuvaus
Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleistä ja pääasiassa siihen sairastuvat yli 50-vuotiaat naiset, mutta myös nuoremmat voivat sairastua, jopa vastasyntyneet, mutta se on harvinaista. Vajaatoimintaa esiintyy naisista noin 2 % väestöstä ja miehillä 0,1–02 %:lla. Vastasyntyneillä vajaatoimintaa on 1/4000. Oireet kehittyvät yleensä hitaasti, usein vuosien kuluessa ja ne ovat yksilöllisiä. Hormonituotannon vajauksen aste vaikuttaa siihen miten vaikeina oireet ilmenevät. Oireita voivat olla uupumus, palelu, ummetus, painon nousu, pienikasvuisuus, nivel- tai lihaskivut, kasvojen, käsien ja jalkojen turvotus, hiustenlähtö, hidas puhe, häiriöt muistissa, maku- ja hajuaistin heikentyminen, lapsettomuus ja kuukautishäiriöt sekä myös hampaiden kehityshäiriö.
Vajaatoiminnan aiheuttajina pidetään radiojodihoitoa tai leikkausta, mutta yleisin syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Silloin elimistön immuunijärjestelmän vasta-aineet käyvät väärin kilpirauhasen kimppuun ja samalla vähenee tyroksiinin tuotanto. Jotkin sairastumiset voivat johtua litiumia tai jodia sisältävistä lääkevalmisteista. Näistä johtuva sairastuminen voi olla ohimenevä. Riskitekijöitä puolestaan on ylipaino, tyypin 1 diabetes ja tupakointi. Myös perinnöllisyyssyyt saattavat olla taustalla, mikäli suvussa on esiintynyt aikaisemmin autoimmuunisairautta.
Hoito
Vajaatoimintaa epäilltäessä potilaalle tehdään kliininen tutkimus. Kilpirauhasesta tunnustellaan koko, kyhmyisyys, muoto ja aristus. Mikäli vajaatoiminta todetaan, määrätään tyroksiinihoito. Hoitamaton vajaatoiminta aiheuttaa suuren terveysriskin. Lääkitys kestää useimmiten läpi potilaan eliniän ja TSH-arvoja (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) seurataan muutaman vuoden välein.