Syömisongelmat
Millaisia ovat lasten syömisongelmat?
Monesti ihmetellään, miksi joku lapsi syö niin huonosti. Tavallisesti vanhemmat yrittävät saada tunnollisesti lasta syömään hyvin, jolloin syömisongelma voikin hiljakseen lähteä kypsymään. Vanhemmilla on mielessään ehkä kirjakaupalla ravintotietoutta ja ruokasuosituksia siitä, kuinka lapsen tulisi syödä, missä määrin ja missäkin ikävaiheessa. Moni yrittää noudattaa orjallisesti vakiosuosituksia, ja kun lapsi ei sitten suostukaan syömään suositusten mukaan, he saattavat tuputtaa ruokaa tarpeettomasti ja tilanne kärjistyy entisestään. Ruokailuista tulee nautinnollisten hetkien sijaan pakkoa, josta kärsii lopulta niin vanhempi kuin lapsikin.
Lasten ruokahalu vaihtelee eri ikäkausina ja joskus ruokahalu tuntuu myös vaihtelevan eri ihmisillä hyvinkin paljon. Joku lapsi saattaa syödä elämänsä alkumetreistä alkaen valtavan suurella ruokahalulla kaiken, mitä tarjotaan, mutta toisen ruokahalu tuntuu vaihtelevan mielialan, yleisen vireystilan ja terveydentilan mukaan. Toiset tuntuvat tarvitsevan kuin luonnostaan vähemmän ruokaa ja silti he ovat aivan yhtä terveitä ja energisiä lapsia kuin paljon syövät lapsetkin.
On kuitenkin muistettava, että kaikki lapsen syömiseen liittyvät ongelmat eivät ole seurausta siitä, että vanhemmat olisivat tuputtaneet väkisin ruokaa lapselleen. Lapsen syöminen voi muuttua ongelmalliseksi vaikkapa siitä syystä, että lapsi osoittaa mustasukkaisuutta perheeseen syntyneen uuden vauvan takia. Lapsi saattaa olla huolissaan jostakin muusta syystä, jolloin ruoka ei yksinkertaisesti maistu.
Maltti on valttia lapsen väliaikaisissa ”syömälakoissa”
Vanhempien on hyvä muistaa, että lapsen synnynnäinen mekanismi pitää kyllä yleensä huolen siitä, että lapsi saa tarpeellisen määrän ruokaa, toimiakseen normaalisti ja kehittyäkseen tavalliseen tapaan. Lapsi saattaa joissakin vaiheissa valikoida ruokaansa. Kesäkurpitsamuhennos saattaa äkkiä muuttua suosikkiruuasta vastenmieliseksi tai lapsi saattaa yllättäen alkaa ”hedelmälakkoon”, eli ennen välipalana tarjotut hedelmät eivät nyt maistukaan ollenkaan. Tällaiset niskuroinnit ovat useimmiten aivan luonnollista kehityskulkua ja poistuvat ajallaan.
Toki vanhempien hermot voivat kiristyä, kun lapsi ryhtyy taistelemaan tarjottua ruokaa vastaan. Vanhemmat voivat olla huolissaan, aiheutuuko lapselle mahdollisesti jokin puutostila tai aleneeko lapsen vastustuskyky mahdollisesti infektioiden edessä, kun lapsi kieltäytyy vitamiinipitoisesta ja hyvästä ruuasta jossakin vaiheessa. Vanhemmista voi tuntua siltä, että he ovat epäonnistuneet ruokailutottumuksia luodessa, kun lapsi ei halua syödä. On joka tapauksessa yritettävä säilyttää oma mielenmalttinsa.
Lapsen ruokahalu palaa aikanaan ja yleensä kaikki ”lakkoilu” on väliaikaista. Ruokailuhetkistä on paras yrittää tehdä vain mahdollisimman miellyttäviä ja kiireettömiä. Lapselle ei pidä asettaa paineita siitä, että lautanen olisi tyhjennettävä joka aterialla. Lapselle on syytä tarjota eri ruoka-aineita, jotta hän tottuu maistelemaan eri makuja. Joskus totuttelukin voi viedä aikansa. Ei pidä kuitenkaan luovuttaa, vaikka lapsi viskaisikin kerran papusopat vasten pöytää. Joskus uusiin makuihin totuttelukin voi viedä kuukausia. Hitaasti hyvä tulee – näissäkin asioissa. Jos lapsi haluaa ottaa jollakin ruokailulla vain yhtä ruokalajia, anna hänen tehdä niin. Joka aterialla voi yrittää kuitenkin tarjota muitakin lajeja. Joku kerta voi hyvinkin tuottaa tulosta.
Eri temppujen, lahjonnan ja uhkailun käyttöä ruokailutilanteissa on pyrittävä välttämään. Lapsi oppii kyllä syömään ruokansa ajallaan ilman että pystyyn pannan suuri show tai lahjotaan lapsi jälkiruualla, jotta saataisiin hänet syömään myös pääruoka. Tällaiset esitykset ovat varsin turmiollisia pitemmän päälle, eli niihin ei pidä ollenkaan lähteä.
Lapsen laihuus ja lihavuus
Jos lapsi laihtuu äkillisesti, on asia otettava vakavasti. Kyse ei ole välttämättä eikä yleensäkään siitä, että lapsi olisi syönyt ruoka-aikana liian niukasti. Lapsi syö kyllä nälkäänsä. Kyse voi olla vakavasta sairaudesta, joten on parasta ottaa yhteys lääkäriin asian tarkistamiseksi. Lievä ylipainoisuus lapsilla on yleistä noin 10 ikävuoden korvilla. Vanhempien olisikin syytä kiinnittää huomio lapsen syömään ruokaan jo varhaislapsuudessa, jotta oikeat ruokatottumukset saadaan iskostettua aikaisessa vaiheessa ja lapsi oppii ajan myötä oikeanlaisen terveellisen ruokavalion ystäväksi. Näin turhalta lihomiseltakin vältytään.