Mitä ovat itsepuolustus- ja kamppailulajit?

On olemassa lajeja puhtaasti kamppailumielessä, lajeja itsepuolustus- tai muuten vain itsensä kehittämistarkoituksessa. Ne kehittävät kehoa ja mieltä joko kokonaisuutena tai osittain. Yhteisnimityksenä näistä lajeista käytetään termiä itsepuolustus- ja kamppailulajit. Itämaisittain termi on ”budolajit”. Itämaiset lajit ovatkin lisänneet viime vuosikymmeninä suosiotaan ja kasvattaneet eri lajityyppiensä kirjoa merkittävästi. Suomestakin löytyy harrastettavaksi jos jonkinlaisia lajeja (suuri osa lueteltu alla) eri ammatteihin liittyvää, usein melko kirjavaa itsepuolustuskoulutusta unohtamatta. Yleiskunnon ei välttämättä tarvitse olla hyvä aloittaakseen, sillä kunto ajan myötä kohoaa taitojen karttuessa. Budolajien harrastajat luokitellaan tavallisesti nk. vyöasteisiin taitojensa ja harjoitteluun käyttämänsä ajan mukaisesti. Monet näistä lajeista pitävät sisällään lukuisia eri tyylisuuntia ja lajit jo itsessään voivat erota paljonkin filosofialtaan, joten jokaiselle kiinnostuneelle löytyy varmasti oma lajinsa. Tavallisesti lajeja voi harrastaa kuka tahansa ikään ja sukupuoleen katsomatta ja suurimmaksi osaksi ne ovat edullisia.

Judo

Judo kehittää käytännössä kaikkia mahdollisia kehon eri osa-alueita ja sen merkittävämpänä tavoitteena on, että mieli voisi hallita mahdollisimman hyväkuntoista kehoa. Judo muodostui 1800-luvun lopulla japanilaisista taistelutaidoista japanilaisen Jigoro Kanon toimesta. Päämääränä oli kehittää laji, jossa voitiin kilpailla satuttamatta vastustajaa. Judo on nykyään harrastajamäärältään ja levinneisyydeltään maailman suurin kamppailulaji ja ollut kilpakentillä olympialajina jo yli 40 vuotta. Suomen Judoliitto perustettiin vuonna 1958 ja harrastajia nykyisin judoseuroissa on noin 15 000. Peruskurssi kestää n. kolme kuukautta.

Taekwondo

Vaikka taekwondoa otellaan myös kilpakentillä, sen suurimpana tavoitteena on kuitenkin hyvän itsepuolustustaidon kehittyminen. Laji on fyysinen inhimillisyyden ilmaus, joka muodostuu eloonjäämisen halusta ja halusta toteuttaa ihmisen korkeampia henkisiä päämääriä. Taekwondo on melko vaativa laji, joka kehittää kehon kaikkia eri osa-alueita. Suomen Taekwondoliitto perustettiin 1980. Olympialajina taekwondo on ollut vuodesta 2000 lähtien. Taekwondossa korostetaan useita käyttäytymissääntöjä.

Karate

Myös karate on sekä kilpalaji että itsepuolustusmenetelmä ja siinä kehittyvät kehon kaikki eri osat. Karatessa on olemassa satoja eri itsepuolustustekniikoita. Harjoittelun aivan lopullisena päämääränä kuitenkin on, ettei opittuja taitoja tarvitsisi edes käyttää vaan hankalista tilanteista selvittäisiin muilla keinoin. Maailmalle karate levisi Japanista 1950-luvulla ja rantautui Suomeen vuonna 1967. Suomen karateliitto perustettiin vuonna 1969. Myös karatessa käyttäytymissäännöt ovat keskeisessä asemassa.

Jujutsu

Jujutsu on muinainen itämainen kamppailumuoto, kotoisin aina ajanlaskumme alkuajoilta. Tunnetuinta jujutsu lienee keskiajan Japanista, jonka samuraitaistelijat käyttivät sitä taisteluissaan. Vähitellen tuliaseiden yleistyttyä se kuitenkin siirtyi kamppailulajiksi saleille. Nykyaikainen jujutsu on ennen kaikkea itsepuolustuslaji. Lajin harjoitteluun kuuluu nykyisin myös ensiapua eli nk. kuatsua. Suomen jujutsuliitto perustettiin 1979. Lajissa tavataan ajatella että ”kaikki on jujutsua” ja näin ollen siitä saattaa tulla elämäntapa.

Aikido

Aikidon historia juontuu jujutsun tavoin samuraiden taistelukulttuurista. Myös aikidoharjoittelu perustuu nykyisin kuitenkin itsepuolustukseen, jossa pyritään olla vahingoittamatta hyökkääjää pysyvästi. Päämäärä on ennen kaikkea itsensä voittaminen. Tarkoitus on ymmärtää väkivallan järjettömyys, suojella elämää ja ratkaista ristiriidat rauhallisin keinoin. Suomessa lajia on harrastettu aikidoliiton perustamisesta, vuodesta 1970, lähtien. Voimankäyttö aikidossa on minimaalista ja siinä ei otella muita vastaan ja näin ollen se ei ole kilpaurheilulaji.

Kendo

Japanissa erittäin suosittu kendo mielenkiintoisesti eroaa em. lajeista. Se on sananmukaisesti käännettynä ”miekan tie” ja onkin nk. japanilaista miekkailua. Laji on usean sadan vuoden ikäinen. Sen ”tien” tavoitteena on kouluttaa harjoittajan kehoa ja mieltä. Kamppailijat ovat pukeutuneena hieman Star Wars -elokuvien Darth Vader -hahmon asua muistuttavaan varustukseen erilaisine suojuksineen ja kypärineen. Oikeanlainen miekka on valmistettu bambusta. Nykyaikaisessa kendossa hyökkäyksien pistot ja lyönnit ovat sallittuja vain asun ennalta määrättyihin seitsemään eri kohtaan. Harjoittelijan on myös huudettava samanaikaisesti tietynlainen huuto, jolloin vältytään sattumalta osumiselta. Huutojen tarkoitus ei ole missään mielessä osoittaa agressiota vaan lähinnä koota voimavaroja. Kendo kehittää erityisesti havainnointia ja reaktiokykyä. Japanissa kendo sisältyy kouluopetukseen ja myös poliisit opettelevat sitä. Finnish Kendo Association (Suomen kendoliitto) perustettiin vuonna 1988.

Nyrkkeily

Nyrkkeily tuskin suurempaa esittelyä kaipaa ja sitä voi harrastaa lähes missä tahansa. Se on yksi kaikkein vanhimmista ja ymmärrettävästi alkukantaisimmista kamppailumuodoista. Sen juuret juontuvat koko ihmisrodun syntymäseuduille Afrikkaan ja sitä on todennäköisesti ollut olemassa niin kauan kuin urheilua itsessään. Ensimmäisiä, yli 6000 vuotta vanhoja todisteita nyrkkeilystä varsinaisessa ottelumielessä on löytynyt Egyptistä. Olympiaohjelmassa nyrkkeily on ollut vuodesta 1904 ja nykyisin siinä kisaillaan 12 eri sarjassa. Nykyaikaisessa kilpanyrkkeilyssä on sekä amatööri- että ammattilaissarjat. Amatööritasolla on käytössä päänsuojus. Joissakin piireissä on kiistelty siitä, onko oikein lyödä toista ihmistä kehässä varsinkin, kun nyrkkeily todistettavasti joka tapauksessa suurella riskillä vahingoittaa erityisesti pään seutua ja kun laji on puhtaasti urheilumuoto eikä itsepuolustuksen opettelemista. Toisaalta, lajin harrastajat nyrkkeilevät omasta tahdostaan. Lisäksi nykyään vaihtoehtona nyrkkeilystä kiinnostuneelle on myös kuntonyrkkeily, jossa ei otella muita vastaan (ks. artikkeli kuntonyrkkeilystä tältä sivustolta).

Paini (kreikkalais-roomalainen)

Eniten mitalisijoituksia suomalaisilla on olympialajeista kreikkalais-roomalaisessa painissa. Näin ollen se on varmasti monille tuttu laji, ainakin televisiosta. Paini on nykyään puhtaasti kamppailulaji ja sen esihistoria lienee luonteeltaan suuresti nyrkkeilyn kaltainen. Kreikkalais-roomalaiselle versiolle on ominaista heitot ja sidonnat vyötärötason alapuolella. Harrastuspaikkoja löytyy ympäri valtakuntaa. Paini tuli olympiakisojen ohjelmistoon alusta alkaen eli vuodesta 1896. Toinen painin muodoista on vapaapaini, jossa mm. kamppaaminen on sallittua.

Miekkailu

Miekkailu on monen muun lajin tapaan kehittynyt taistelulajista puhtaaksi urheilumuotoiseksi kamppailulajiksi aikojen saatossa. Suurin syy kehitykseen on luonnollisesti ollut tuliaseiden lisääntyminen, vaikkakin miekat sinnittelivät taisteluvälineenä aina 1800-luvulle saakka. Nykyisessä puhtaasti urheiluhenkisessä miekkailussa on kolme eri tyyppiä: säilä-, floretti- ja kalpamiekkailu. Laji on ikään kuin länsimainen versio em. kendosta. Toisaalta eroavaisuuksia on paljon. Esim. miekka on teräksestä valmistettu. Se on kuitenkin kehittynyt muinaisesta ja painavasta kahden käden tappoaseesta ohueksi, kevyeksi ja taipuisaksi. Urheilumiekan kärjen päässä on nuppi eli se ei ole terävä. Myös länsimaisen miekkailun liikehdintä ja itse lajin filosofia eroavat kendosta. Huipputasolla miekkailussa on nykyisin mm. sähköinen osumantunnistin. Painin tavoin miekkailu on kuulunut olympiaohjelmaan kisojen alusta alkaen. Suomessa miekkailun harrastajia on reilu tuhat ja sitä voi harrastaa urheiluseuroissa ryhmissä tai pareittain. Paikalliset miekkailuseurat järjestävät kursseja muutaman kerran vuodessa. Toisaalta vielä nykyaikanakin miekkailua voi renessanssiajan perinteitä kunnioittaen oppia halutessaan myös yksityisopetuksessa miekkailumestareilta.

Muita Suomessa harrastettavia itsepuolustus- ja kamppailulajeja on mm. amanuut krav maga, bojutsu, brasilijan ju-jutsu (”brasilialainen ju-jutsu”), bujinkan budo taijutsu, capoeira, chinese boxing (”kiinalainen nyrkkeily”), filippiiniläiset lajit, gaeshidô, goshin jutsu, han moo do, hapkido, hoi jeon moo sool, iaido, jeet kune do, jodo, kas-pin, kickboxing (”potkunyrkkeily”), ki-aikido, kopudo, krav jiu jitsu, krav maga, kung-fu, kyudo, kyusho jutsu, masaryu freefighting, nanpudo, qigong, sambo, sanda, savate, shorinji kempo, submission wrestling (”lukkopaini”), systema, taido, taijiquan, thaiboxing (”thainyrkkeily”), vapaaottelu, wonhwa-do. Eri lajeista löytyy informaatiota internetistä.