Mitä ovat buddhalaisuuden keskeiset opetukset?
Buddhalaisuuden ydinopetus tiivistyy hyvän tekemiseen, pahan karttamiseen ja mielen puhdistamiseen. Kaiken toiminnan korkein tavoite on mietiskelyn ja henkisen kasvu kautta saavutettava nirvana eli valaistuminen.
Jumalakäsitys
Buddhalaisuus on perinteisesti ateistinen uskonto, jossa ei palvota mitään jumalaa. Buddhalaisuudessa on jumalolentoja, jotka ovat lähes samat kuin hindulaisuudessa. Buddhalaisuuden jumalolennoilla on kuitenkin valtaa ainoastaan toisarvoisissa maallisissa asioissa.
Ihmiskäsitys ja elämän kiertokulku
Buddhalaiset kyseenalaistavat auktoriteetin tiedon hankinnassa, ja Buddhan opetukset kehottavat ihmistä seuraamaan omaa viisauttaan tiedon valikoivassa vastaanottamisessa. Ihmisellä on mahdollisuus saavuttaa nirvana omien tekojensa kautta.
Samsara on elämän kiertokulku, josta on tarkoitus irrottautua. Hyvistä ja pahoista teoista seuraava karma johtaa sielunvaellukseen ja jälleensyntymiin.Buddhan opetusten mukaan kaikkia eläviä olentoja tulisi rakastaa kuin omaa äitiään, koska jälleensyntymisten kierteen seurauksena kaikilla olennoilla on ollut lukemattomia äitejä. Mikä tahansa elävä olento saattoi siis olla edellisessä elämässä äitimme, joka on inkarnoitunut vaikkapa pikkulinnuksi tai hyönteiseksi. Bodhisattva -ihanteen mukaan valaistunut ihminen jää valaistumisensa jälkeen ihmisten keskuuteen opettaakseen ja auttaakseen myös muita valaistumaan.
Opetuksen kulmakivet
Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat:
- Elämään sisältyy kärsimystä.
- Kärsimys johtuu elämänjanosta.
- Kärsimys lakkaa, kun elämänjano sammuu.
- Tie elämänjanon sammumiseen on jalo kahdeksanosainen polku. Elämänjanolla tarkoitetaan itsekästä halua ja ahneutta maailman nautinnoille ja materialle, jotka eivät johda pysyvään rauhaan ja tyytyväisyyteen.
- täydellinen näkemys
- täydellinen tunne
- täydellinen puhe
- täydellinen toiminta
- täydellinen elinkeino
- täydellinen ponnistelu
- täydellinen tarkkaavaisuus
- täydellinen keskittyminen.
Buddhalaisuuden kolme jalokiveä eli keskeistä elementtiä ovat Buddhan hahmossa henkilöityvä valaistuminen, buddhalaiset opetukset eli Dharma ja buddhalainen yhteisö tai veljeskunta eli Sangha.
Buddhalaisia rituaaleja
Buddhalaisuuden keskeisimmät rituaalit liittyvät luostariveljeskunnan ja maallikkojen välisiin eroihin. Veljeskuntaan kuuluvat maailman hylänneet buddhalaiset, jotka haluavat omistaa elämänsä valaistumiselle ja toisten ihmisten palvelemiselle luostariyhteisössä.
Eri maissa on kehittynyt omia rituaaleja munkiksi vihkiytymiselle. Munkit myös hoitavat joitain arkisten rituaalien toimitustehtäviä, mutta aina munkin ja maallikon välillä ei ole suurta eroa uskonnollisessa oppineisuudessa.
Upavasatha -riitti on kokoontuminen, jossa munkit resitoivat munkkisäännöstöä. Maallikot voivat halutessaan osallistua juhlan viettoon luostareissa. Sadekauden päättymiseen liittyy täydenkuun häviämisen kathina -juhla, jonka aikana maallikot tekevät munkeille lahjoituksia.Buddhalaisuudessa on harvoja elämänkaaren liittyviä rituaaleja. Buddhalaiset hautajaiset vietetään kotona, ja niihin kuuluvat jumalien kutsuminen, viiden elämänohjeen lausuminen ja lyhyehkö saarnapuhe sekä almujen lahjoittaminen munkeille.
Kodeissa on yleensä pieni alttari, jolla on Buddhan kuvapatsaan lisäksi kukkia ja kynttilöitä. Kuvapatsaalle osoitetaan kunnioitusta päivittäin ja siltä pyydetään myös suojelusta.