Vakiosopimukset, etukäteen laadittuja sopimuskokoelmia
Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Sopimusehdoista voidaan neuvotella erikseen juuri kyseistä tilannetta varten, jolloin kyseessä on ns. yksilöllinen sopimus. Usein sopimusehdot kuitenkin laaditaan toisen osapuolen toimesta etukäteen useissa samankaltaisissa tilanteissa käytettäviksi. Tällöin puhutaan vakioehdoista eli yleisistä sopimusehdoista. Myös molempien sopimustyyppien yhdistelmät ovat mahdollisia.Vakiosopimusehtojen ongelmana on, että ne ovat yleensä toisen osapuolen yksin laatimia, jolloin vastapuolelle jää vain tilaisuus joko hyväksyä tai hylätä sopimusmahdollisuus. Agreed documents termillä viitataan tilanteeseen, jossa sopimusehdot on laadittu etukäteen, mutta mukana ovat olleet molempien sopimusosapuolten edustajat.
Jos yksilöllisesti sovittujen sopimusehtojen ja vakiosopimusehtojen välillä on ristiriita, yksilölliset sopimusehdot menevät vakiosopimusehtojen edelle. Näin on myös suullisesti sovittujen ehtojen kohdalla, mutta käytännössä ehdot on aina syytä sopia kirjallisesti, koska suullisten sopimusehtojen toteen näyttäminen on ristiriitatilanteissa hankalaa. Kirjoitetut ehdot menevät painettujen ehtojen edelle. Merkitystä annetaan myös sopimustilanteelle ja osapuolten käsitykselle siitä.
Vakiosopimusehtoja laaditaan usein ja monimutkaisissa sopimustilanteissa. Niiden sitovuutta on lievennetty yllättävien ja ankarien ehtojen kohdalla. Tälläisestä ehdosta on erikseen huomautettava vastapuolelle, joka ei tunne sitä ennestään. Muuten ehto ei tule sitovaksi.
Vakiosopimusehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi. Ehdot laatinut osapuoli kantaa riskin tulkinnanvaraisesta sopimusehdosta, koska se olisi voitu välttää laatimalla ehdot yksiselitteisesti. Sääntönä on myös, että erilaisia sopimusvastuuta rajoittavia ehtoja tulkitaan suppeasti. Laatijan on ilmoitettava rajoitukset selkeästi ja niiden tulee olla kohtuullisia.