Muuttaisinko maalle?
Milloin maalle muutetaan?
Maallemuuttaminen, siinäpä idea, joka voi tulla kenen tahansa mieleen, missä iässä tahansa. Ajatus voi kyteä vuosikausia tai iskeä tuosta vain, kun sitä vähiten odotit. Tyypillisenä maallemuuttajana pidetään ehkä eläkeikäisiä ihmisiä ja pariskuntia, jotka ovat nuorena muuttaneet kaupunkeihin opiskelemaan ja työhön. Työuran kääntyessä lopulle, herää kysymys palaamisesta mahdollisesti takaisin kotikylään tai samaan lääniin, josta aikoinaan tuli lähdettyä. Herää halu palata viettämään eläkepäiviä tuttuihin maisemiin ja mahdollisesti lähemmäksi sukulaisia.
Miten lapset pärjäävät muutoksessa?
Maallemuuttoa voidaan alkaa miettimään tarkemmin myös nuorina, perhe-elämän kynnyksellä. Olisiko lapsien parempi kasvaa sittenkin jossakin muualla, voi olla kysymys jota pohditaan. Mahdollisesti toinen vanhemmista tai molemmat ovat muuttaneet kaupunkiin muualta. Alkaa pohdinta siitä mihin päin Suomea voisi olla hyvä sijoittautua. Entäpä sitten ne koulussa olevat lapset, joilla on suuri kaveripiiri? Miten heille käy? Lapset luultavasti ikävöivät kotikaupunkiaan, koulua ja tuttuja ihmisiä. Lapsen luonteesta sekä iästä riippuen kuitenkin uusi paikkakuntakin tulee nopeasti tutusti, eikä niitä entisiäkään kavereita ole pakko jättää. Lapsien kuten aikuistenkin on mahdollista pitää yhteyttä entisiin ystäviin ja tuttuihin vaikka kätevästi sähköpostilla tai puhelinsoitolla. Heitä voi aina tavata ja lapsellekin on varmasti rikkaus, mikäli aikuistuessaan hänellä on tuttuja useammalta paikkakunnalta. Heidän luoksensa voi mennä heidän lomailemaan ja samalla kävelemään tutun kaupungin katuja. Aikuistuessaan lapsi voi myös itse tehdä valinnan missä hän tulevaisuudessa asuu. Viihtyminen riippuu myös vanhemmista. Uudella paikkakunnalla on hyvä tutustua uusiin ihmisiin. Lapset luultavasti luonnostaan tutustuvat jo koulun puitteissa uusiin kavereihinsa ja vanhemmatkin pääsevät osaksi paikkakunnan toimintaa vaikkapa käydessään erinäisissä koulun tapahtumissa.
Täysi stadilainen maalla, onnistuisikohan?
On myös ihmisiä, joilla ei ole juurikaan siteitä maaseutuun, korkeintaan joskus on käyty hieman kääntymässä sielläkin suunnalla. Sitten herääkin miete, että ehkä pystyisikin asumaan siellä, ja ehkä haluaisinkin tällaista ainakin kokeilla. Minne muuttaa? Sukulaisetkin ja tuttavat asuvat jo kaupungissa, mahdollisesti samassakin. Pitää myös miettiä miten maalla haluaa asua, sillä on olemassa myös maaseututaajamia, jossa asutaan vierekkäin kuten kaupungeissakin ja kaikki palvelut ovat muutaman minuutin matkan sisällä kodista.
Millaista maaseutua Suomessa on?
Maaseutu on monipuolinen käsitys. Aivan kuin Suomessa on erikokoisia ja muutenkin erilaisia kaupunkeja, myös maaseudulla on monenlaista seutua. On jo mainittuja taajamia, joissa on mahdollisesti rivitaloja sekä hieman tiheämpiä omakotialueita. Kaikkialle päivittäisiä asioita hoitamaan pääsee muutaman minuutin kävelymatkalla. Tämä varmasti sopisi laiskimmallekin kaupunkilaiselle hyvin. Tosin, lähellä on myös silloin enemmän muita ihmisiä ja myös liikennettä. Taajamien ulkopuolelta puolestaan voi olla pidemmät matkat kauppoihin. Välimatkat kauppaan vaihtelevat muutamasta kilometristä kymmeniin kilometreihin. Joskus kauppa on vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä taajama-alueen ulkopuolellakin. Kesäisin kaupalle voi hyvin polkea vaikkapa polkupyörällä.
Mistä elanto saadaan maaseudulla?
Maaseudulla ei ole vain pelkästään maataloutta. Elanto pitää saada, asui sitten kaupungissa tai maalla. Muuttaessa on hyvä ottaa selville työtilannetta kunnassa ja miettiä onko mahdollisesti juuri omalle ammatille kysyntää. Jos autolla ajaminen ei tunnu kauhealta, voi työtä hyvin kysellä muista lähikunnista vapaista olevista työpaikoista. Yksi mahdollisuus on myös yrittäjyys. Muuttajalla voi olla mahdollisesti jokin pitkäaikainen haave vaikkapa hevosten pidosta tai omasta hoiva-alan yrityksestä. On syytä ottaa selviää mahdollisuuksista yritystoiminnalle. Kaikki on paljon kiinni perheen omasta tilanteesta ja sen jäsenten mielenkiinnosta.
Miksi muuttaa maalle?
Kaikki lähtee yksilön itsensä kokemista kokemuksista ja ajatuksista. Maalla tuskin elämä muuttuu tuosta vain auvoisammaksi kaikilta osin tai ihmissuhteet ovat mutkattomampia kuin kaupungeissakaan. Maaseutu ei ole vain kaunista maisemaa, vaan sillä voi olla samat raadolliset puolensa.
Elämästä eivät katoa ongelmat muuttamalla maalle, mutta ne voivat lieventyä ja elämästä voi tulla mukavampaa. Tämä tietenkin riippuu yksilön halusta ja tarpeesta, omista mieltymistä. Kaikki eivät halua asua kaupungissa, mutta kaikki eivät halua asua maalla. Jotkut haluavat puolestaan asua molemmissa, johon esimerkiksi etätyö saattaakin antaa hyvän mahdollisuuden. Kaikki näitä ihmisten mieltymyksiä tarvitaan, eikä toista tule talloman. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, etteivät maaseutu ja kaupungit ole aina ja kaikkialla vastakkain, vaan niitä voidaan pitää kokonaiskuvaa täydentävinä. Monilla suomalaisilla on toinen koti maalla ja vakituinen asunto pääkaupunkiseudulla tai muualla tiheästi asutulla alueella. Se jos jokin osoittaa hyvin, ettei asia välttämättä ole niin mustavalkoinen eikä yksiselitteinen.
Maallemuuttoa puoltavat kuitenkin mahdollisuus lisätilaan; maaseudulla yleisesti neliöitä saa enemmän mitä samalla rahalla kaupungista. Maaseudulla on myös luonto lähempänä ja tilaa itselle sekä harrastuksille ja mahdolliselle yritystoiminnallensa. Monia maallemuutto on pakoa mainoksista ja yltiöpäiseltä kulutukselta, siis ideologinenkin valinta. Yhtä monta syytä on kun on muuttajaakin.