Vauvan ihonhoito ja iho-ongelmat
Miten vauvan ihoa hoidetaan?
Vastasyntyneen vauvan iho on hyvin ohut ja herkkä kaikenlaisille ärsykkeille. Se alkaa melkein poikkeuksetta hilseilemään muutaman päivän kuluttua syntymästä ja tarvitsee ehdottomasti jotain pehmentävää voidetta päästäkseen pian tasapainoon. Ovathan vauvan elinolosuhteet viimeisten yhdeksän kuukauden aikana olleet varsin kosteat, joten ei ole ollenkaan yllättävää, että iho kokee aikamoisia muutoksia joutuessaan kosketuksiin erilaisten ärsykkeiden kanssa.
Useilla vauvoilla on eriasteisia iho-ongelmia. Jotkut vauvat kärsivät kuivasta ihosta, joka saattaa suorastaan hilseillä pitkäänkin. Kuivan ihon kutinaa voi lievittää apteekeista saatavilla ihovoiteilla. Kannattaa myös kylvettää vauvaa alkuun vain kerran tai pari viikossa ihon liiallisen kuivumisen estämiseksi, ja ainakin sen aikaa, kunnes ihon kosteustasapaino normalisoituu. Kylpyveteen voi hyvin myös laittaa muutaman tipan kylpyöljyä, jolla on ihoa kosteuttava vaikutus.
Keltaisuus vauvan iholla
Vastasyntyneillä vauvoilla havaitaan joskus keltaisuutta, joka johtuu bilirubiinista, jota puolestaan syntyy, kun punasolut hajoavat verenkiertoon. Joidenkin vauvojen maksa ei pysty käsittelemään veren bilirubiinia tarpeeksi tehokkaasti, joten sitä kertyy muun muassa ihoon. Näin iho saattaa vauvan juuri synnyttyä kellertää ensimmäisen viikon aikana joitakin päiviä. Keltaisuutta saattaa olla myös silmänvalkuaisissa. Tätä keltaisuutta on havaittu varsinkin ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla, mutta joskus sitä esiintyy myös täysiaikaisilla vauvoilla tapauskohtaisesti. Keltaisuutta hoidetaan yleensä jo synnytyssairaalassa sinivalolla.
On havaittu, että joskus keltaisuuden esiintyminen voi johtua myös äidin ja vauvan veriryhmien erilaisuudesta. Veriryhmät voivat näin olla yhteensopimattomat ja lapselle saatetaan tehdä verensiirto tilanteen korjaamiseksi. Lapsen maksa-arvoja seurataan sairaalassa ja bilirubiiniarvot tarkistetaan ennen lapsen kotiinlähtöä. Keltaisuus häviää yleensä aivan itsestään kokonaan muutaman viikon kuluessa lapsen jo kotiuduttua. Vain harvoin keltaisuus voi johtua varsinaisesta maksasairaudesta, joka vaatii tarkempia tutkimuksia ja hoitoja. Joskus keltaisuus saattaa johtua myös siitä, jos vanhempien ihonväri on toisistaan poikkeava. Näin lapsi saatetaan arvioida aavistuksen verran ”keltaiseksi” ja ottaa erityistarkkailuun sairaala-aikana vaikka bilkirubiiniarvot olisivatkin normaalit. Tällaista tarkkailua suoritetaan vain varokeinona, koska keltaisuus on joka tapauksessa hyvä hoitaa kaikissa tapauksissa.
Finnejä vauvan iholla
Kun syntymästä on kulunut muutama viikko, vauvan iholla saattaa esiintyä pieniä näppylöitä, joiden voidaan sanoa olevan melkeenpä poikkeuksetta vaarattomia. Ihohuokoset saattavat herkästi tukkeutua ja varsinkin kasvoihin saattaa ilmestyä pieniä valkoisia näppyjä, eli milioita, jotka ovat kuin finninalkuja, mutta ne häviävät aivan itsestään muutamassa viikossa.
Iholla saattaa olla myös punaisia läiskiä, joiden keskellä on vaaleampi näppylä. Tällaisia läiskiä saattaa esiintyä vauvan iholla eri puolilla kehoa paljonkin ensimmäisen elinkuukauden aikana. Nekin häviävät viikkojen kuluessa, eikä niille tarvitse tehdä mitään. Myös vauvan kasvoihin saattaa ilmaantua niin sanottuja vastasyntyneen finnejä. Ne ovat äidiltä saatujen hormonien seurausta ja häviävät yhtä lailla itsestään ensimmäisten elinkuukausien kuluessa. Näppylöitä on kuitenkin syytä tarkkailla ja analysoida sen verran, että mikäli ne vaikuttavat suoranaisesti rakkuloilta tai vesikelloilta, ja jos iho alkaa punottaa tai märkiä, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin asian tarkistamiseksi.
Vaippaihottuma vauvan kiusana
Vaippaihottuma on hyvin tavallinen vauvojen ärsytysihottuma, joka aiheutuu vauvan alapään iholle alapään eritteiden ärsytyksen vaikutuksesta. Iho saattaa punottaa ja punotuksen voimakkuus voi vaihdella hieman eri alueilla. Ilmakylvyt ovat varsin hyvä ennaltaehkäisevä keino vaippaihottuman välttämiseksi. Vauvan kannattaa antaa olla hetken kokonaan ilman vaippaa jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä. Kesäaikaan ja lämpimillä ilmoilla vauvan kannattaa antaa kelliä ilman vaippaa pidemmästikin. Kun vauvan alapäätä pestään, kannattaa se tehdä pelkällä vedellä ja ilman saippuaa. Perusvoiteista ja talkista voi niin ikään olla apua vaippaihottumaan. Varsinkin sinkkivoide on erittäin tehokkaaksi havaittu vaippa-alueen ihon hoitovoide. Tavallisesti vaippaihottuman pitäisi hävitä korkeintaan viikossa, mutta jos ihottuma tuntuu pitkittyvän, kannattaa asia tarkastaa neuvolassa tai lääkärikäynnillä. On mahdollista, että pitkään kestävän vaippaihottuman tapauksessa kyse olisikin itse asiassa hiivatulehduksesta, joka puolestaan vaatii hoidoksi antibioottisalvaa.
Haikaran jälki niskassaan tai enkelin suudelma otsallaan
Verisuonimuutokset ovat vastasyntyneillä varsin yleisiä. Joskus vauvan niskassa saattaa olla syntyessään punainen läikkä, jota kutsutaan haikaran jäljeksi. Joskus tällainen läikkä voi olla myös vauvan otsalla, ja tätä puolestaan kutsutaan enkelin suudelmaksi. Molemmat läikät ovat hyvin tavallisia ja vaarattomia. Ne saattavat näkyä ensimmäiset elinvuodet iholla, mutta katoavat ajan myötä itsestään.
Kasvojen iholla voi näkyä myös laaja-alainen punainen läiskä, jota kutsutaan portviiniluomeksi. Sekin on seurausta verisuonimuutoksista ja katoaa ajallaan. Mansikkaluomi on puolestaan luomi, joka saattaa kasvaa iholle vauvan ensimmäisten elinviikkojen kuluessa. Niitä voi olla erikokoisia ja ne ovat tavallisesti pyöreitä. Ne saattavat olla väriltään myös aavistuksen verran sinertäviä. Myös mansikkaluomet ovat vaarattomia eivätkä aiheuta mitään lisätoimia. Ne katoavat vauvan kasvaessa ensimmäisten elinvuosien kuluessa.
Atooppinen ihottuma
Yksi vauvojen yleisiä iho-ongelmia on atooppinen ihottuma, jota esiintyy varsinkin kasvojen alueella, poskissa, niin sanottuna maitorupena ja taivealueilla jaloissa. Ihottumaa saattaa olla myös niskan alueella. Useimmiten atooppisen ihottuman oireet alkavat alle vuoden iässä. Ihottumaläikät ovat kuivia, karheita, punottavia ja kutiavat helposti. Ongelma saattaakin jopa paheta, jos lapsi pääse raapimaan kovasti kutiavaa ihoaluetta. Iho saattaa ärsyyntyä hikoilun takia, tietyistä vaatteista käytetyistä kuiduista, saippuasta, liiasta vedenkäytöstä iholla, kuivasta ilmasta tai ruoka-aineista. Joskus on lähes mahdotonta saada selville ihottuman aiheuttajaa. Kannattaa kuitenkin tarkkailla edellä mainittuja tekijöitä ja niiden mahdollista vaikutusta. Atooppisen ihottuman hoitoon on olemassa voiteita, esimerkiksi hydrokortisonivoidetta, jonka käytöstä kannattaa neuvotella neuvolassa tai lääkärikäynnillä.