Mitkä ovat ensimmäiset toimet?

Kuolintodistuksen kirjoittaa lääkäri, joka on viimeksi hoitanut vainajaa. Todistus tarvitaan, vaikkei vainaja olisi ollut lääkärin hoidossa. Todistus toimitetaan virkateitse rekisteriviranomaisille, kirkkoherranvirastoon tai väestörekisterikeskukseen, jonka jälkeen viranomaiset antavat hautausluvan.

Hautapaikasta sovitaan seurakunnan hautaustoimistossa. Joskus hauta on valmiina, sukuhauta, tai ennakkoon varattu paikka. Tuhkauurna voidaan kätkeä muistolehtoon, jolloin vain seurakunnan kirjoihin jää merkintä vainajasta.

Eri uskontokunnilla on omat hautausmaansa, mutta seurakuntien maat ovat yleisiä hautuumaita, ne ottavat vastaan myös kirkkoon kuulumattoman vainajan. Lisätietoa saa seurakunnasta, kirkkoherran virastosta ja hautaustoimistoista.

Vainaja siunataan haudan lepoon yleensä yhdestä kolmeen viikkoon kuolemasta. Vainajan siunaa yleensä hänen oman seurakuntansa pappi. Omaiset voivat halutessaan pyytää myös toisen papin. Ennen hautajaisia omaiset tapaavat papin ja sopivat järjestelyistä. Pappi saa tietoa vainajasta, jonka perusteella voi kirjoittaa muistopuheen.

Arkun kantajiksi valitaan kuusi miestä, joko omaisia tai ystäviä. Asiasta on hyvä keskustella kantajiksi valittujen kanssa hyvissä ajoin, ja miettiä varakantaja tai kaksi mahdollisen esteen ilmetessä. Myös kantajien järjestys arkun ympärillä on syytä sopia, jotta kantajien taakka jakautuu tasaisesti.