Lääkäristä vapaaksi kirjailijaksi
Jersild aloitti novellistina kokoelmalla Räknelära (1960), mutta tuli tunnetuksi TV-näytelmällä Sammanträde pågår (1967), joka kertoo ihmisen avuttomuudesta yhteiskunnan byrokraattisissa rattaissa. Romaanissa Grisjakten (1968) kapulakielen ja sokean tottelemisen velvoitteet sisäistänyt hallituksen virkailija saa tehtäväkseen hävittää Ruotsista kaikki siat. Näiden byrokratiasatiirien ja esikoiskokoelman välissä ilmestyi muun muassa romaani Calvinols resa genom världen (1965), jossa Jersildin korostama fantasia saa siivet. Päähenkilö Calvinol on kuolematon hahmo, jonka silmin seurataan Euroopan historian käännekohtia.
Song Myssä tavataan -romaanissa (Vi ses i Song My , 1970) yksilön vaikutusmahdollisuudet osoittautuvat instituutioiden yhteiskunnassa mahdottomiksi ja yksilön käsitys omasta vaikutusvallastaan harhaiseksi. ”Juhannussaduksi” nimetty romaani Den elektroniska kaninen (1974) on vastine George Orwellin (1903–1950) synkälle yhteiskunta-allegorialle Eläinten vallankumous (Animal Farm , 1945).1980-luvun viimeisiin vuosiin ajoittuvassa romaanissa Djurdoktorn (1973) inhimillisyyttä uhkaavat sosiaalidemokratia ja bisnes, Baabelin talossa (Babels hus , 1978) kuvatussa sairaalassa taas byrokratia ja tehokkuus. Ja mitä ylipäänsä on ihmisyys? Sitä tarkastellaan romaanissa Sielun silmin (En levande själ , 1980), jonka minäkertojana toimii Ypsilon-nimiset ruumiista irrotetut ihmisaivot.
Romaanissa Lasten saari (Barnens ö , 1976) Reine ei halua kasvaa aikuiseksi vaan nähdä maailman sellaisena kuin se oikeasti on. Aikuisten arkinen maailma näyttää varsin vinolta, kun sitä tarkastellaan lapsen silmin. Jersildin teoksissa myös yllättävät tapahtumat saattavat horjuttaa rutiineja ja kääntää kaiken ylösalaisin, kuten romaanissa Ledig lördag (1963).
Jälkeen vedenpaisumuksen (Efter floden , 1982) on synkkä kuvaus ydintuhon jälkeisestä elämästä Itämeren saarella. Jersildin fiktiivisten historioiden joukkoon kuuluu myös ihmisen vaiheita tarkasteleva kronikka Nerojen paluu (Geniernas återkomst , 1987) sekä romaani Viideskymmenes vapahtaja (Den femtionde frälsaren , 1984), jossa 1700-luvun Venetsiassa elävä kirjuri tapaa Jeesuksen jälkeläisen, Magdalenuksen.