Miten parisuhdekriiseistä selvitään?
Perheen elämä ei ole koskaan yhtä tasaista tallaamista. Matkan varrella joutuu varsin usein joko suurempien tai pienempien kriisien silmäkkeeseen, jotka ovat lähes väistämättömiä. Pienistä kriiseistä selvitäänkin usein omin voimin, yhdessä perheen asioita tarkastellen ja ryppyjä tasoittaen, mutta suuremmissa kriiseissä saatetaan tarvita usein myös ulkopuolista apua. Kriisiin voivat johtaa varsin erilaiset tekijät eri perheenjäsenten kohdalla ja usein yhden perheenjäsenen oma henkilökohtainen karikko koituu myös toisen karikoksi, eli jopa kriisitkin jaetaan perheen keinahdellessa elämän aalloilla yhteisessä veneessä.
Vanhemmista toinen tai jopa molemmat saattavat saada lopputilin työstään, vauva-aikana voi valvottaa ja pinna palaa lopulta vaikkapa puolen vuoden kuluttua jatkuvasti katkenneiden yöunien seurauksena, vanhemmat saattavat etääntyä toisistaan mitä käsittämättömämmistä syistä ja eropaperitkin saatetaan panna kireiden välien takia vetämään sen kummemmin asioita edes pohdiskelematta. Kriisit seuraavat siten toinen toistaan ja itse asiassa selän kääntäminen kriisipesäkkeelle ja paikalta poistuminen eivät yleensä ole ratkaisu asiaan, vaan kriisi jää näin kytemään roihahtaakseen jossakin muodossa uudestaan ja ehkä vielä tulisemmin. Ratkaisuja onkin siis mahdollisuuksien mukaan etsiskeltävä muilla keinoin.
Joskus vanhemmat voivat menettää tunteittensa tai tekojensa hallinnan täysin. Paineet voivat kasautua jostakin syystä ja vaikka vanhemmat eivät olisikaan pohjimmiltaan pahansuopia tai mieleltään sairaita, he saattavat jossakin pahassa kriisin silmäkkeessä – uupumuksen syövereissä, paineiden ahdingossa tai ongelmien kasautuessa - syyllistyä erilaisiin väärinkäytöksiin tai laiminlyöntiin, jotka kohdistuvat nimenomaisesti perheen lapseen tai lapsiin. Näin yksi kriisi johtaa helposti toiseen ja kriisipesäke, vaikka se olisi alkuvaiheessa ollut varsin pienikin, saattaa paisua mitoiltaan varsin suureksi ja ongelma turvota ääripisteeseen.
Väärinkäytökset kriisitilanteissa voivat tapahtua tunnetasolla, fyysisesti tai seksuaalisesti, ja laiminlyönnit ilmetä tunnetasolla tai fyysisten tekojen kautta. Aikuinen, joka lyö lastaan kiihdyksissään ja menettäessään malttinsa, on saattanut tulla myös itse lyödyksi lapsuudessaan. Kaikenlainen fyysinen pahoinpitely ja satuttaminen ovat luonnollisestikin vääriä tekoja ja jos maltin menettäminen aiheuttaa aikuiselle moisia reaktioita, on syytä tarkastella tilannetta heti lähemmin ja hakea tilanteeseen apua vaikka ulkopuoliselta taholta, jotta asiat saataisiin selvitettyä ja oikeille raiteilleen jo hyvissä ajoin.
Kriisitilanteista voi selvitä, kun hakee ajoissa apua. Puolisoiden välillä vallitseva avoin keskusteluyhteys auttaa usein näkemään asiat jo paremmassa valossa. Toisen tunteiden kuunteleminen ja huolien purkaminen yhdessä saattavat estää vakavampien tilanteiden syntymisen kokonaankin. Jos keskusteluyhteys on hyvin heikko tai sitä ei ole ollenkaan, ollaankin jo luisumassa syvempiin silmäkkeisiin.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton taholla toimii muun muassa ”Vanhempainpuhelin”, jonka puoleen perheen ongelmatilanteissa voi hyvinkin kääntyä. Ulkopuolisen näkemys asiaan saattaa valaista asioita ja avata omia silmiä näkemään asiat eri kulmasta. Terveydenhuollon alalla on myös yleensä ammatti-ihmisiä, jotka auttavat varmasti. Kasvatus- ja perheneuvolat, terveyskeskuspsykologit ja joissakin tapauksissa sosiaalityöntekijätkin voivat ojentaa auttavan kätensä kriisien hetkellä, kunhan asianomainen päättää panna asiat kuntoon ja hakeutuu avun piiriin.