Maahanmuuttajaperheet Suomessa
Millaiset olot maahanmuuttajilla?
Vuoden 2005 alun tilastojen mukaan Suomessa asui 110 000 maahanmuuttajaa. Prosentuaalisesti katsottuna se on 2 % koko väestöstä. Maahanmuuttajissa on väestöä eri ikäryhmistä ja myös syyt Suomeen tuloon ovat varsin moninaiset. Maahanmuuttajien joukossa on myös runsaasti maahanmuuttajaperheitä, jotka ovat tulleet joko pakottavista syistä – tavallisesti syy on poliittinen tai liittyy vierasmaalaisen omassa kotimaassa riehuvaan sotaaan – tai sitten syy on jonkun perheenjäsenen työ tai mahdollisesti opiskelu. Joukossa on myös perheitä, jotka ovat niin sanottuja paluumuuttajia Suomen rajantakaisilta alueilta. Vuoden 2003 tilastojen mukaan maahanmuuttajia Suomessa oli eniten Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Somalia, Irak sekä Serbia ja Montenegro tulevat heti seuravilla sijoilla. Koska Suomeen tulleissa maahanmuuuttaperheissä on suurimmaksi osaksi tällä hetkellä kansalaisia Suomen naapurimaista, on selvää, että kulttuurierot eivät ole ollenkaan niin räikeitä tai niitä ei ole niin runsaasti kuin tapauksissa, joissa perhe on vaikkapa Afrikasta. Naapurimaista tulleilla maahanmuuuttajaperheillä ei ole välttämättä edes sen suurempia kieliongelmia riippuen tietysti hieman alueesta, jolle perhe asettuu asumaan tai perheen äidinkielestä. Suomessa on vuoden 2005 laskelmien mukaan noin 124 000 henkilöä, jotka puhuivat äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Osa tästäkin joukosta toki taitaa suomen toisena kielenään. Maahanmuuttajaperhe tarvitsee kuitenkin yleensä ainakin joillain alueilla tukea sopeutuakseen sinisvalkoiseen suomalaiseen perhekulttuuriin, olipa perheen tausta sitten millainen tahansa.
Suomalaiseen yhteiskuntaan sisälle pääsemisen ja sopeutumisen prosessi
Jos ongelmia yhteiskuntaan ja suomalaiseen arkeen sopeutumisessa kertyy paljon, ne saattavat löytää jopa väkivaltaisen tien purkautuessaan. Suomalainen yhteiskunta on omanlaisensa ja siihen sisälle pääsy edellyttää tiettyjen asioiden omaksumista. Maahanmuuttajaperhe saattaa tuntea olevansa Suomessa hyvin yksin, varsinkin jos kielimuuri tuntuu ylitsepääsemättömältä. Sosiaalista tukea ei ole useinkaan tarjolla ja olo uudessa maassa saattaa tuntua turvattomalta. Maahanmuuttajaperhettä saattaa vaivata ensi alkuun myös työttömyys, joka osaltaan aiheuttaa paineita ja kiristää välejä myös perheen sisällä. Työnsaanti uudessa maassa on puolestaan melkein sula mahdottomuus, jollei pääse ensin yhteiskuntaan sisälle, saa kielestä kiinni ja saa myös jonkin verran ihmiskontakteja ympärilleen. Jos maahanmuuuttajaperheessä on teini-ikäisiä lapsia, saattaa heidän kohdallaan sopeutuminen olla vieläkin vaikeampaa kuin esimerkiksi perheen pienillä lapsilla, jotka voivat päiväkotiryhmissä päästä ”tilanteen herroiksi” varsin piankin. Nuoren vierasmaalaisen on huomattavasti vaikeampaa päästä samaan tilanteeseen joutuessaan vieraskieliseen koulumaailmaan. Osa maahanmuuttajaperheen ongelmista voi olla kuitenkin varsin samankaltaisia kuin suomalaisillakin perheillä. Työttömyys ei ole yksinään maahanmuuttajaperheiden ongelma, ja se voi kiristää välejä missä tahansa perheessä. Ristriitojen paineessa maahanmuuttajaperhe voi uudessa kotimaassa ajautua kuitenkin eron partaalle – tämä on varsin yleistä – ja perheen hajoamisella on tietysti kauaskantoisia vaikutuksia myös lasten osalta tilannetta tarkastellen. Maahanmuuttajaperheen tukiverkostot uudessa maassa ovat usein lähes olemattomat ja eron sattuessa kohdalle yksinhuoltajavanhempi lapsineen voi tuntea sotkeutuneensa täysin ongelmienvyyhtiin kielitaidottomana ja taloudellisesti tukalassa tilaneessa. Jottei tällaisia tilanteita syntyisi, olisi oleellista tarjota apua yhteiskunnan taholta tarpeeksi ajoissa, jotta vältyttäisiin ainakin perheiden erotilanteilta. Suomen Punainen Risti ja eri paikkakuntien sosiaalitoimistot toimivat maahanmuuttajaperheiden avunantajina ensi kädessä.