Arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin ulottuvuuksia
Alun perin tarve rakentamiseen syntyi ihmiselle epäilemättä suojan tarpeesta. Nykypäivänä arkkitehtuuri on eriytyneempää ja rakennuksia suunnitellaan mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin. Myymälät, marketit, asuintalot, huoltoasemat, hotellit, museot, julkiset rakennukset ja kirkot ovat esimerkkejä tämän päivän taloista. Arkkitehdin tehtävänä on suunnitella piirtämäänsä rakennukseen sisä- ja ulkotilat, interiöörit ja eksteriöörit, tarkoitus ja ympäristö huomioon ottaen. Uusi rakennustekniikka ja insinööritaito määräävät omalta osaltaan rakentamista. Joskus myös taloudellisuus sanelee rakentamisen ratkaisuja. Kaikki rakennukset eivät siksi suinkaan edustakaan hyvää arkkitehtuuria. Tilan luominen erottaa arkkitehtuuria muista taiteen muodoista, maalauksesta ja kuvanveistosta, jotka keskittyvät pintaan, muotoon ja plastisuuteen.
Kuuluisat arkkitehdit ovat itse asiassa kuuluisia taiteilijoita. Jotkut taiteilijat ovat olleet varsin monialaisia: Michelangelo oli paitsi kuvanveistäjä ja taidemaalari, myös arkkitehti. Arkkitehtuurissa kuten muussakin taiteessa on kyse kauneudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Rakennustaiteen historiassa erotellaan tyylikausia aivan kuten muissakin taiteenlajeissa. Euroseteleissä esimerkiksi on nähtävissä Euroopan arkkitehtuurin historian tyylillinen kehitys. Niissä on kuva-aiheena eri aikausien rakennuksia tai rakennelmia.
Rakennusten osille on arkkitehtuurin historiassa vakiintunut omia nimityksiään: apsis , rotunda , kupoli , fasadi , pylväs , pilasteri ja paljon muitakin erikoistermejä. Rakennuksia voidaan tarkastella näiden ohella esimerkiksi rytmin tai valon lankeamisen ja varsinkin tilan kannalta tai suhteessa tietyn arkkitehdin koko tuotantoon. Arkkitehtuuriin voi tutustua sitä käsittelevän kirjallisuuden, yleisteosten tai arkkitehtimonografioiden, kautta. Matkailijat voivat saada tietoa kohdemaan arkkitehtuurista matkaoppaista tai arkkitehtuurikirjoista.
Arkkitehdiksi voi suomessa opiskella Teknillisessä korkeakoulussa ja arkkitehtuuria humanistisena tutkimuskohteena yliopistollisen taiteentutkimuksen yhteydessä.