Barokkikausi
Barokki - mahtipontinen Euroopan viimienen suuren tyyli
Barokkikausi seurasi renessanssikautta ja on lähinnä 1600 ja 1700-lukujen tyylikausi, jonka loputtua siirryttiin valistuksen kaudelle. Barokkiarkkitehtuuri oli mahtipontista ja haki usein illusorisia ratkaisuja. Maalaukset kuten freskot saatettiin yhdistää illusorisuudessaan osaksi rakennusta, jolloin ne jäljittelivät arkkitehtonisia muotoja. Arkkitehdeistä tunnetuimmat olivat Gian Lorenzo Bernini (1598-1680) ja Francesco Borromini (1599-1677). Bernini oli yleisnero.
Barokkiarkkitehtuuri haki ilmaisun mahtavuutta ja ylellisyyttäkin. Pariisin Aurinkokunikaan Versailles on suurelta osin barokkiaikakaudelta ja alueella on suureellinen puutarha-arkkitehtuuri, joka on selvästi ihmisen ehdoilla muokattua luontoa. Luonnon omat linjat ja muodot eivät olleet barokkikaudella muodissa. Samoin Rooman Pietarinkirkon ilmettä muokattiin entistäkin mahtavammaksi sen edessä olevan aukion suunnittellulla ja uusilla sisustuksilla vastauskonpuhdistuksen hengessä. Pietarinkirkon aukio luo kirkosta sitäkin mahtavamman kokonaisvaikutelman, kuin mitä kirkko jo itsessään rakennuksena on. Suureellinen rakentaminen liittyi barokkikaudella kirkollisen ja maallisen vallan, lähinnä katolisen uskon tai yksinvaltiuden osoittamiseen.
Puttot olivat pieniä lapsia tai siivekkäitä enkeleitä, joilla ei ollut yleensä vaatteita, ja tyypillinen barokkikauden koristeaihe samoin kuin girlandi, köynnöksen muoto.