Mitä hikoilu on?

Kehossa on hurja määrä hikirauhasia, lukumäärä vaihtelee 2-3 miljoonan välillä. Suurin osa rauhasista on kämmenissä ja jalkapohjissa. Hikirauhasia, joiden erite on kirkasta, kutsutaan ekkriinisiksi ja niitä on koko keholla, kämmenien ja jalkapohjien lisäksi erityisesti otsassa ja rinnassa. Rauhasia, joiden erite muistuttaa maitoa nimitetään apokriinisiksi. Niistä suurin osa sijaitsee kainaloissa, rinnassa, nivustaipeissa ja sukuelinten alueilla.

Hikoilu on täysin luonnollista ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin se on myös tarpeellinen ilmiö. Hikirauhasten tehtävänä on säädellä ruumiin lämpötilaa ja tämä tapahtuu väliaivoissa sijaitsevan hypotalamuksen avulla. Hikoilulla on myös ihon kuona-aineita poistava merkitys. Samalla hikoilu auttaa säilyttämään ihon ph:ta ja hien sisältämä urocainhappo suodattaa UVB-säteitä. Hikirauhasten toiminta on joskus huomaamatonta ja tällöin sitä kutsutaan ihohengitykseksi. Hikoilun määrä on tavallisesti 0,5-1 litraa vuorokaudessa. Määrä voi kuitenkin vaihdella esimerkiksi raskaan työn tai urheilun sekä kuuman ilman vaikutuksesta.

Hiki itsessään ei haise

Hiki on hajutonta ja tyypillisen hienhajun aiheuttavatkin apokriinisten hikirauhasten eritteen hajoamistuotteet. Niitä syntyy, kun ne joutuvat kosketuksiin ihon solujätöksien ja bakteeriflooran kanssa. Naisilla haju on hieman hapan, iholla olevien mikrokokkien vuoksi ja miehillä vastaavasti hieman pistävämpi, testosteronin erityksen vuoksi. Ekkriiniset hikirauhaset eivät aiheuta hajua.

Hikoilutyypit

=

Hermostollinen hikoilu

=

Hermostollista hikoilua voidaan kutsua myös emotionaaliseksi. Se aiheutuu niin apokriinisten kuin ekkriinistenkin rauhasten toiminnasta. Tämän tyyppinen hikoilu alkaa yleensä murrosikäisenä ja taipumus on usein perinnöllistä. Emotionaalista hikoilua aiheuttavat mm. stressi, jännitys ja pelko. Eniten tätä hikoilutyyppiä esiintyy kasvoissa, jalkapohjissa, kämmenissä ja kainaloissa. Emotionaalisen hikoilun yhteydessä puhutaan usein ns. kylmästä hiestä.

=

Hormonaalinen hikoilu

=

Hormonaaliset taustatekijät saavat hikoilua aikaiseksi usein murrosiässä, kuukautisten, vaihdevuosien ja raskauden aikana. Aiheuttajana ovat apokriiniset hikirauhaset ja sitä esiintyy koko keholla.

=

Lämmöstä aiheutuva hikoilu

=

Tätä hikoilutyyppiä voidaan kutsua myös termiseksi hikoiluksi. Sen aiheuttaa korkea lämpötila, raskas liikunta ja työ sekä jotkin sairaudet. Hikoilua esiintyy yleensä kainaloissa, kasvoilla, ylävartalossa sekä päänahassa ja aiheuttajana ovat ekkriiniset hikirauhaset.

=

Muista syistä johtuva hikoilu

=

Kuuma ruoka ja juoma, alkoholi sekä voimakkaat mausteet saattavat aiheuttaa hikoilua, jota esiintyy yleensä kasvoilla. Hikoilu johtuu ekkriinisten hikirauhasten toiminnasta. Jotkin sairaudet, kuten diabetes, munuaisten ja maksan sairaudet sekä kasvaimet voivat saada aikaan hikoilun tehostumista. Taustalla on ekkriinisten hikirauhasten toiminta. Ylipaino rasittaa usein elimistöä ja lisää siten taipumusta hikoiluun. Spontaaniksi hikoiluksi kutsutaan sellaista hien erittämistä, jolle ei ole merkittävää syytä.

=

Liikahikoilu

=

Liian runsas hikoilu on hyvin kiusallinen vaiva. On arvioitu, että noin 20 % ihmisistä kärsii tästä ongelmasta. Kaikkein kiusallisinta lienee kainaloiden ylenmääräinen hikoaminen, koska se saattaa pilata vaatteet ja näkyä myös muille ihmisille kosteina läiskinä puseroissa. Jalkojen runsas hikoilu on yleistä nuorilla ja miehillä. Syynä voivat olla myös jalan kaarien laskeumat ja jalkojen rasittuminen sekä ilmaa läpipäästämättömien kenkien käyttö. Jalkahiki voi altistaa ihon sienisairauksille ja lisätä taipumusta ihottumaan. Hikoilu aiheuttaa myös kosteutta jalkoihin ja vilustumisen mahdollisuus kasvaa. Kämmenien liikahikoilu on erityisen kiusallista työ- ja sosiaalisessa elämässä.