Kirsi Kunnas
Lastenlyriikan uudistaja ja konkari
Perhe ja opinnot
Kirsi Kunnas syntyi Helsingissä joulukuussa 1924. Hänen molemmat vanhempansa olivat kuvataiteilijoita ja kuuluivat Tulenkantajiin. Isä Wäinö Kunnas kuoli kuitenkin nuorena, äiti Sylvi Kunnas avioitui uudelleen taidekriitikon kanssa.
Kirsi Kunnas valmistui ylioppilaaksi Helsingin tyttönormaalilyseosta vuonna 1944. Seuraavan vuoden hän opiskeli Taideakatemian koulussa, jonka jälkeen hän siirtyi Helsingin yliopistoon, jossa opiskeli muun muassa estetiikkaa ja kirjallisuutta. Vuosina 1947-48 ja 1950-52 hän toimi WSOY:llä kustannusvirkailijana ja 1960-luvulla hän työskenteli Gummeruksella mainospäällikkönä, Tampereen yliopiston draamastudion opettajana sekä kriitikkona.
Kunnas on naimisissa kirjailija Jaakko Syrjän kanssa. Eppu Normaali -yhtyeen jäsenet Martti ja Mikko ”Pantse” Syrjä ovat heidän poikiaan.
Kirjailijanura
Kunnaksen esikoisrunokokoelma Villiomenapuu julkaistiin vuonna 1947. Seuraavaksi ilmestyivät Uivat saaret (1950), Tuuli nousee (1953) ja Vaeltanut (1956). Nämä runokokoelmat ovat kirjoitettu aikuisille ja edustavat suomalaista modernismia.
Vuonna 1956 Kunnas julkaisi ensimmäisen lastenrunokokoelmansa Tiitiäisen satupuu , jonka jälkeen hän pysyikin lastenrunoudessa yli 20 vuotta. Tiitiäisen satupuu on suomalaisen lastenlyriikan merkkiteos. Siinä Kunnas uudistaa perinteistä rytmiä ja riimiä ja hyödyntää nonsense-perinnettä. Kunnas myös hylkää perinteisen opettavaisen asenteen. Kunnas jatkoi Tiitiäis-teemaa proosateoksessa Tiitiäisen tarinoita (1957) sekä myöhemmin runokirjoissa: Tiitiäisen pippurimylly (1991), Tiitiäisen tuluskukkaro (2000) ja Tiitiäisen runolelu (2002). Monista Tiitiäis-sarjan runoista on tehty myös lauluja.
Kunnaksen tuotanto on hyvin laaja. Hän kirjoitti lapsille niin lyriikkaa kuin satujakin sekä myös näytelmiä. Kunnas on ollut mukana tekemässä myös aapista. Kunnaksen runoissa on paljon kielellä leikkimistä sekä huumoria, joka puhuttelee myös aikuisia.
Kunnas palasi aikuisten lyriikkaan 1980-luvulla runokokoelmilla Kuun kuva meissä (1980), Kaunis hallayö (1984) ja Valoa kaikki kätketty (1986). Vuonna 1999 ilmestyi runokokoelma, johon on koottu kaikki Kunnaksen aikuisille suunnatut runot. Hänen aikuisten lyriikalleen ominaista on vanha luonnonsymboliikka.
Kunnas on myös suomentanut paljon lastenkirjallisuutta. Hän aloitti suomentamalla englantilaisia lastenrunoja sekä Krylovin satuja. Hän on myös toimittanut lastenkirjallisuuden antologian Aarteiden kirja 2-10 , joka on julkaistu vuosina 1956-1960. Myös hänen omaa tuotantoaan on käännetty ahkerasti.
Palkintoja
Kirsi Kunnas on saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon neljä kertaa. Hänelle on myönnetty myös muun muassa Arvid Lydecken-palkinto vuonna 1973, Topelius-palkinto vuosina 1986 ja 1992, Tirlittan-palkinto vuonna 1993 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinto vuonna 1996.
Teoksia
Aikuisille
- Villiomenapuu (1947)
- Uivat saaret (1950)
- Tuuli nousee (1953)
- Vaeltanut (1956)
- Kuun kuva meissä (1980)
- Kaunis hallayö (1984)
- Valoa kaikki kätketty (1986)
- Puut kantavat valoa, runot 1947-1986 ja suomennoksia (1999)
Lapsille
- Tiitiäisen satupuu (1956)
- Tiitiäisen tarinoita (1957)
- Puupuu ja käpypoika (1972)
- Hassut aakkoset (1975)
- Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979)
- Sirkusjuttuja (1985)
- Tiitiäisen pippurimylly (1991)
- Tiitiäisen tuluskukkaro (2000)
- Tiitiäisen runolelu (2002)
- Tapahtui Tiitiäisen maassa (kokoomateos; 2004)