Sakari Topelius
Satusetä
Perhesuhteet ja ura
Sakari Topelius syntyi 14. tammikuuta 1818 Kuddnäsissä. Hänen luovuutensa tuli esille jo lapsena. Topelius kirjoitti selostuksia lukemistaan kirjoista vihkoihin ollessaan pikkupoika. Topeliuksen isä oli Zacharias Topelius vanhempi, joka tunnettiin lääkärinä ja kansanrunouden kerääjänä. Topeliuksen koulu-ura alkoi vuonna 1829, jolloin hän pääsi triviaalikouluun. Vuonna 1832 Topelius alkoi opiskella Runebergin yksityisoppilaana Helsingissä. Vuotta myöhemmin hänestä tuli ylioppilas ja 1840 hän valmistui yliopistosta filosofian kandidaatiksi. Ennen kirjailijan uraa Topelius työskenteli toimittajana Helsingfors Tidning -lehdessä ja jatkoi opintojaan suorittamalla filosofian lisensiaatin tutkinnon. 1845 Topelius meni naimisiin Emilie Linqvistin kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, joista kolme menehtyi pikkulapsina. Eloon jäivät tyttäret Aina Sofia , Toini Matilda ja Eva Maria. Topeliuksen ura oli merkittävä. Hän oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänestä tuli muun muassa Helsingin yliopiston rehtori vuonna 1875 ja jäätyään eläkkeelle 1878 hänet nimitettiin valtioneuvokseksi. Vuotta myöhemmin Topelius muutti Sipoon Koivuniemeen, jossa hän kuoli kotonaan 1898.
Tuotanto
Sakari Topelius on jäänyt kirjallisuutemme historiaan ensimmäisenä merkittävänä satukirjailijana. Topelius julkaisi ensimmäisen alkuperäisen suomalaisen satukirjan vuonna 1847. Se oli satukokoelma Sagor (Satuja) johon sisältyi kuusi satua. Teoksessa oli muun muassa satu Kyrktuppen , joka kertoi kirkonkukosta. Sadun kukko on laiska ja satu opettaa sääliväisyyteen. Kokoelma edustaa Topeliuksen varhaistuotantoa, jolle tyypillistä on yhteiskuntasatiiri. 1848 Topeliukselta ilmestyi Sagor. Andra Samlingen –satukokoelma (Satuja II) lapsille, jossa oli viisi satua. Sitä seurasi seuraavana vuonna julkaistu kokoelma Sagor. Tredje Samlingen (Satuja III), jossa oli seitsemän satua. Osaan saduista Topelius sai vaikutteita H.C. Andersenilta. Lisäksi hän ammensi aiheita vanhoista kansansaduista ja omista lapsuuden kokemuksistaan. Topeliuksen satuja alettiin suomentaa vuosina 1848 – 50.
Sakari Topeliuksen tunnetuimpien satujen joukossa ovat Adalminan helmi , Prinsessa Kultakutri , Vattumato ja Koivu ja tähti. Satujen lisäksi Topelius tunnetaan joululauluista En etsi valtaa loistoa ja Sylvian joululaulu. Topeliuksen saduille on tyypillistä, että ne ovat opettavaisia. Satujen lisäksi Topelius kirjoitti runoja. Aikuisillekin Topelius kirjoitti. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu historiallinen romaani Välskärin kertomuksia. Topeliuksen käsialaa on Suomen ensimmäinen oopperalibrettokin Kaarle kuninkaan metsästys.