Marjatta Kurenniemi

Lastenkirjallisuutemme klassikkokirjailja

Henkilökuva ja ura

Marjatta Kurenniemi on lastenkirjallisuutemme klassikko. Hän syntyi Helsingissä 7. toukokuuta 1918. Yliopistossa Kurenniemi opiskeli suomen kieltä. Helsingistä hän muutti Taipalsaarelle, jossa hän koki saavansa paremman kirjoitusrauhan kuin kiireisessä pääkaupungissa. Esikoiskirja Pukke Punamuurahaisen seikkailut ilmestyi vuonna 1964. Kurenniemi oli silloin 26-vuotias. Siitä lähtien hän on kirjoittanut useita lasten satukirjoja. Esikoinen kuuluu kirjailijan varhaiseen tuotantoon ja kertoo nuoren muurahaisen seikkailuista kesällä hyönteismaailmassa. Uran merkittävin hetki oli vuonna 1984, jolloin kirjailija sai tuotannostaan arvostetun Topelius-palkinnon. Kirjailija kuoli vuonna 2004. Hänen uransa oli pitkä ja tuottoisa. Uran viimeiseksi teokseksi jäi vuonna 1995 ilmestynyt runokokoelma Kolme kissimissiä ja muita runoja.

Tuotanto

Kurenniemen tuotannolle tyypillistä on luonnon läheisyys. Hän on kirjoittanut satuja kasveista ja eläimistä. Lisäksi Kurenniemen saduissa heräävät henkiin elottomat esineet, kuten jakkara tai riepumatto. Kirjailijan mielikuvitus on rajaton. Keskeistä hänen saduissaan on huumori. Hän on myös saduissaan pienimpien puolella. Satujen lisäksi Kurenniemi on kirjoittanut lastenrunoja- ja riimejä sekä nuorten kirjoja ja saturomaaneja. 1968 hän julkaisi yhdessä Kaija Pakkasen kanssa lastenrunokirjan Kaksi kukkopilliä. Suomennoksiakin Kurenniemi on tehnyt.

Kurenniemen kauneimmat sadut ovat kokoelmassa Pilvipaimen , joka julkaistiin vuonna 1976. Kokoelma on satukirja klassikko. Pilvipaimenessa vuorottelevat hassut sadut, totiset sadut, luonnonsadut ja iltasadut. Kokoelma antaa selkeän kuvan kirjailijan satutuotannosta ja siitä ilahtuvat perheen pienimmät tänäkin päivänä. Tunnetuimpiin kirjailijan teoksiin kuuluvat fantasiakertomukset Onnelista ja Annelista. Sarjan ensimmäinen osa Onnelin ja Annelin talo ilmestyi 1966 ja kirjailija sai teoksesta Topelius-palkinnon. Sarja kertoo laiminlyödyistä pikkutytöistä, joille hyvä haltijatar hankkii oman talon, jossa he saavat asua niin kuin heitä huvittaa. Keskeinen teema sarjan teoksissa on lasten asema aikuisten maailmassa.