Ulkosuomalaisen perheen ongelmia
Millaisia arjen ongelmia kohdataan?
Arki on arkea ulkomaillakin lapsiperheen muuttaessa maailmalle, mutta ongelmat voivat olla hieman toisenlaisia kuin kotimaankamaralla riippuen tietysti hieman siitä, mille suunnalle maailman kyliä perhe asettuu asumaan.
Kieli aiheuttaa hankausta arjessa
Tavallisesti perheen yhdeksi ehkä huomattavimmaksi ongelmaksi muodostuu kieli. Jos kummatkaan perheen vanhemmat eivät osaa kohdemaan kieltä tai kielitaito on muuten heikoissa kantimissa, saattaa alkutaival uudessa maassa tuntua varsin työläältä, koska tapahtuuhan uudessa maassa arjesta selviäminen nimenomaan uuden kielen varassa. Läheisiä ihmisuhteita ei myöskään tavallisesti ole – ainakaan alkuvaiheessa, kun amahan asetutaan ja kontaktiverkosto ei myöskään kasva kovin nopeasti, jos yhteinen kieli perheen ja paikallisten asukkaiden välillä puuttuu. Tästä saattaa puolestaan seurata irrallisuuden ja ulkopuolisuuden tunne, joka seurauksena koti-ikävä ryhtyy puristamaan rinnassa entistä kovemmin päivien kuluessa. Tukiverkko puuttuu ja kasvatusperiaatteetkin ovat eri kantimissa Ulkomailla perhe huomaa, että sukulaisten apu ja tuki ovat kaukana ja tukiverkko ystävien ja tuttavien kaus jäämisen myötä onkin äkkiä haihtunut taivaan tuuliin. Uusien ystävien saaminen tuntuu työläältä ja uuden tukiverkon rakentaminen vie aikaa, jos sen luominen ylipäänsä on mahdollista. Myös uudesta ympäristöstä käsin saattaa tulla paineita. Lastenhoidon periaatteet ja kasvatus kun eivät ole kaikkialla samoissa puissa kuin Suomessa. Suomalaiset vanhemmat saattavat saada ulkomailla terävääkin arvostelua omista lastenhoitotavoistaan ja tottumuksistaan, ja joskus kritiikki voi myös satuttaa. Joskus eroja on näillä saroilla jo ihan lähialueillakin liikuttaessa.
Kulttuurisokki häiritsee ja arki on epätasapainossa aikansa
Vieraassa kulttuurissa eläminen ei ole aina aivan yksioikoinen asia. Kulttuurisokki iskee ennen pitkää kaikkiin vähänkin kauemmin aikaa ulkomailla oleviin. Ensi alkuun kenties sadulle vaikuttanut arki uudessa maassa muuttuu kuin muuttuukin arkiseksi arjeksi ja saa jopa harmaatakin harmaampia sävyjä jossain vaiheessa.
Vaikkakin kulttuurisokki on ohitettavissa oleva vaihe, se kirpaisee aikansa. Kun toinen vanhemmista lähtee uudessa maassa työhön, saattaa työ imaista puolison niin syvälle mukanaan, että perheen yhteistä aikaa onkin äkkiä varsin vähän. Jos toinen puoliso jää lasten kanssa kotiin, kuten on hyvin yleistä ainakin aluksi maahan asetuttaessa, saattaa hän tuntea itsensä yksinäiseksi ja tuntea olevansa suorastaan kodin vanki ja eristyksissä täysin ulkomaailmasta.
Lohdullista on kuitenkin muistaa, että kaikki tämä kuuluu tavallisesti asiaan ja ajan myötä asiat alkavat saada kirkkaampia sävyjä ja ongelmat siloittuvat. Arki tasapainottuu ja elämässä alkaa paistaa aurinko sateisen alun jälkeen.
Korvaamaton vertaistuki
Joskus vertaistuki on korvaamattoman arvokas asia ulkomaille muuttaneelle suomalaisperheelle. Monessa maassa toimii erilaisia Suomi-yhdistyksiä ja –seuroja, joista voi löytää samassa asemassa olevia kohtalotovereita. Näin ulkomaille muuttanut perhe huomaa, että alun ongelmat eivät olekaan pelkästään heidän ongelmiaan, vaan niistä on kärsinyt lähes jokainen ulkosuomalaisperhe jossakin vaiheessa. Internet on myös verraton yhteyksien ja vertaistuen etsiskelyssä. Etäisyydet kapenevat äkkiä Internetin avulla ja jossain aivan lähellä ruudun edessä saattaa istua hyvin samassa tilaneessa samojen asioiden kanssa painiskeleva perheen äiti tai isä, joka saa varsinaisen piristysruiskeen heti miten kohdatessaan vertaisensa.