Millainen antioksidantti seleeni on?

  1. Seleenin päivittäinen saantisuositus on 40 &956;g. Parhaita seleenin lähteitä ovat viljatuotteet, pähkinät, kasvikset, meren antimet ja eläinkunnantuotteet. Seleeniyhdisteet ovat helposti haihtuvia. Liiallinen keittäminen, kuumuus ja jalostus voivat vähentää ravinnon seleenipitoisuutta. Esimerkiksi Suomessa seleenin riittävä saanti voi olla ongelma maaperämme alhaisen seleenipitoisuuden vuoksi. 80-luvun puolivälistä lähtien onkin keinolannoitteisiin lisätty seleeniä. Luomuviljojen käyttäjän kannattaisikin nauttia seleeniä ravintolisänä, sillä luomuviljojen seleeniarvot saattavat olla alhaisemmat, koska luomuviljoihin ei lisätä seleeniä.
Seleeni vaikuttaa säilyttävästi ja suojaa elimistöä hapettumiselta (antioksidantti). Seleeni stimuloi immuunipuolustusta, suojaa tulehduksilta sekä lisää solujen vastustuskykyä syöpäsoluja vastaan (antimutageeni). Seleeni suojaa elimistöä myös säteilyn, solumyrkkyjen, alkoholin, lyijyn, elohopean sekä arsenikin vaikutuksilta. Seleeni säätelee kasvuhormonien ja prostaglandiinien toimintaa (vaikuttaa kivunsietokykyyn). Lisäksi seleeni kohottaa hyvän HDL-kolesterolin osuutta ja on osa erittäin tärkeää glutationiperoksidaasientsyymiä.

Seuraavien sairauksien yhteydessä on havaittu alhaisia seleenitasoja:

  • toistuvat tulehdukset
  • allergia ja astma
  • reumaattiset sairaudet
  • sidekudosten sairaudet
  • sydän- ja verisuonitaudit
  • syöpä
  • MS-tauti
  • Ihottumat
  • Ennenaikainen vanheneminen
  • Vakavasta seleenin puutoksesta voi seurata sydänlihasrappeuma (tapauksia ei tosin ole enää nykyään havaittu)
Myös raskasmetallien käsittely elimistössä kuluttaa seleeniä, joten raskasmetallikertymistä elimistössään kärsivien kannattaa nauttia seleeniä lisäravinteena.

Seleenin hyväksikäyttöä elimistössä parantavat muut antioksidantit, joten seleenin kanssa tulisi saada E-vitamiinia, C-vitamiinia sekä beetakaroteenia.