Miten mielikuvaharjoittelua voidaan hyödyntää kuntoutuksessa?
Urheilijalla on kiihkeä halu palata vamman jälkeen säännölliseen harjoitusrytmiin. Toipuminen vammasta vaatii kärsivällisyyttä. Harjoittelua ei saa aloittaa liian nopeasti. Vamman laatu määrää ajankohdan, jolloin säännöllinen aktiiviharjoittelu voidaan aloittaa. Kuntoutusvaiheessa voidaan kuitenkin tehdä paljon muutakin kuin vain syödä lääkkeitä ja keskustella kipsin kanssa. Huippu-urheilijoiden psyykkinen valmennus on osa urheilijan säännöllistä harjoittelua.
Mielikuvaharjoittelun avulla kuntoutuja voi suorastaan parantaa tekniikkaansa, vaikka ei vielä kykenisi esim. astumaan venähtäneellä nilkalla askeltakaan. Mielikuvaharjoittelua voi toteuttaa missä vain, mutta kun taitoa vielä opettelee, on hyvä varata rauhallinen tila harjoitukselle. Mielikuvaharjoittelu tapahtuu sananmukaisesti mielessä. Sen perimmäinen tarkoitus on luoda voimakas kokemus esim. oikeista liikeradoista kuten väistöistä, hypyistä, ponnistuksesta tai vaikkapa tähtäämisestä.
Mielikuvan voi muodostaa siitä, miten urheilija näkee itsensä liikettä suorittaessaan, jolloin mielikuvaharjoite tapahtuu ulkokohtaisesti. Tärkeämpää on hakeutua siihen tunteeseen, joka urheilijalle syntyy liikettä suorittaessa. Tällöin mielikuvaharjoitus tuottaa kehoon sellaisia ärsykkeitä, joita todella tarvitaan liikettä suoritettaessa. Mielikuvaharjoittelu aktivoi lihasten ja kehon hermoratoja ilman että kehoa liikutetaan.
Ulkokohtaisesti suoritettu mielikuva liikkeestä voi olla ensiaskel mielikuvaharjoittamisen kehittämisessä. Kuitenkaan se, miltä oikein suoritettu liike näyttää, ei ole mielikuvaharjoituksen tarkoitus. On tärkeämpää hakea mielikuva siitä, miltä liike tuntuu. Silloin mielikuvaan voi vaikuttaa sisäkautta ja oikein suoritetun liikkeen mielikuvasta syntyneen tunteen voi painaa mieleen.
Mielikuvaharjoituksen etu on se, että oikeaan suoritukseen löydetään kokemuksellinen tuntuma. Väärän liikeradan korjaamista voidaan ensin harjoitella mielessä, jonka jälkeen kokemus liikkeen oikeasta suorittamisesta otetaan mukaan fyysiseen harjoitukseen. Mielikuvaharjoitteluun tutustumisen voi aloittaa ensin fyysisen suorituksen tietoisella rekisteröinnillä. Liike suoritetaan ja tunnustellaan kehon ärsykkeitä. Haetaan tietoisesti kokemus siitä, miltä liikerata fyysisesti tuntuu. Tätä tuntumaa haetaan ja siihen palataan myöhemmin mielikuvaharjoituksen aikana.
Mielikuvaharjoitus voidaan suorittaa esim. edellisenä iltana ennen ratkaisevaa peliä tai kilpailua. Kuntoutuksessa mielikuvaharjoitteella aktivoidaan niitä lihasten ja kehon hermoratoja, joita ei fyysisesti vamman vuoksi voi käyttää.