Mikä on puutiaisaivokuume?
Puutiaisaivokuume löydettiin noin sata vuotta sitten Turun ja Ahvenanmaan saaristosta. Puutiaisaivokuume leviää kumlinge-viruksesta, jota hyttyset ja puutiaiset kuljettavat. Kumlinge-nimi juontaa juurensa Kumlinge-saareen, jossa tavattiin puutiaisaivokuumetta.
Puutiaisaivokuume on erityisesti lounaissuomalaisten sairaus, mutta sitä esiintyy koko Suomessa, eniten tosin edelleen Lounais-Suomessa. Eniten puutiaisaivokuumetta on loppukesästä ja alkusyksystä. Tautitapausten määrä riippuu myös puutiaisista ja niiden esiintymisestä. Yleisesti sairastuneiden määrä on nousussa Suomessa. Tartunnoista kuitenkin vain 20 % johtaa tautiin, joka oireilee. Keski-Euroopassa on Kumlingen taudin kaltaisia tauteja, jotka ovat tosin voivat olla vaarallisempia.
Miten tauti tarttuu ihmiseen?
Ixodes ricinus-niminen puutiainen kantaa Kumlinge-virusta, joka tarttuu ihmiseen. Varsinaisia isäntäeläimiä ovat villieläimet, linnut, hirvi- ja kotieläimet sekä jyrsijät. Virusta kantava puutiainen tartuttaa myös jälkeläisiinsä taudin. Harva puutiainen todellisuudessa kantaa virusta, ja paikalliset eroavaisuudet ovat hyvin suuria, sillä Ahvenanmaalla voi joka 60. puutiainen kantaa virusta, kun muualla Suomessa joka 600. puutiainen saattaa olla viruksen kantaja. Puutiaisen saa etenkin aluskasvillisuudesta, jossa se elää noin parinkymmenen sentin korkeudessa. Saaristoissa tyypilliset paikat ovat metsänreunat sekä niittyjen laidat. Puutiaiset oleilevat myös rantaleppien heinikossa.
Oireet ja ennuste
Monet ja useammat tapaukset eivät oireile ollenkaan tai oireet ovat hyvin lieviä. Viikon jälkeen puremasta potilaalle tulee lievää kohonnutta kuumetta ja infektio-oireiluita. Usein sairaus kestää noin viikon, pienellä osalla pidempään. Joillakin tauti etenee aivokuumeeseen 3-21 vuorokauden jälkeen esioireista. Niitä ovat niskajäykkyys, päänsärky ja kuume. Myös valonarkuutta, kouristuksia ja pahoinvointia voi esiintyä. Tauti ei yleensä johda pysyviin jälkioireisiin. Saatavilla on myös rokote ennaltaehkäisyyn, mutta varsinaista Kumlinge-virukseen tehoavaa lääkitystä ei ole.
Ainoa keino varmistua siitä, että kyseessä on juuri aivokuume, on ottaa verinäytteet. Kuolemantapaukset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Kerran sairastettu aivokuume jättää elinikäisen immuniteetin.