Mitä ilmamassalla ymmärretään?
Ilmamassa on laaja ilman alue, jossa lämpötila ja kosteus pysyvät tasaisina. Ilmamassa saa tyypilliset piirteensä syntyalueensa olosuhteista, mutta piirteet muuttuvat, kun ilmamassa kulkeutuu pois synnyinalueeltaan. Syntyalueen mukaan luokiteltuja ilmamassa-alueita on neljä tyyppiä: trooppinen, keskileveyksien, polaarinen ja arktinen ilmamassa.
Trooppinen ilmamassa syntyy päiväntasaajan molemmin puolin noin 30–45 leveyspiirin etäisyydelle päiväntasaajasta. Trooppinen ilmamassa on lämmin ja kostea ympäri vuoden ja pasaatituulet pysyvät lähes muuttumattomina. Keskileveyksien ilmamassa saa alkunsa hepoasteiden korkeapaineen alueelta, 30 leveyspiirillä, jonne päiväntasaajalta kohonnut ilma laskeutuu. Ilmamassa on lämmin ja kuiva. Kulkeutuessaan viileiden alustojen päälle ilmamassa jäähtyy ja syntyy sumua. Polaari-ilmamassalle on tyypillistä kylmät ja kuivat talviolosuhteet. Polaari-ilma muuttuu epävakaaksi virratessaan lämpimän alustan päälle; tällöin kuurosateet ovat tyypillinen seuraus. Arktinen ilmamassa kehittyy vain talvella. Sille on tyypillistä erittäin alhaiset lämpötilat.