Lapsen seksuaalikasvatus monikulttuurisessa perheessä
Millainen seksuaalikasvatus sopii kulttuurien yhteyteen?
Monenkirjavaa seksuaalikasvatusta
Monikulttuurisessa perheessä lasten kasvatus on yleensä varsin monenkirjavaa. On siis selvää, että tämä monenkirjavuus ulottuu usein myös lasten seksuaalikasvatuksen alueelle saakka. Kun usemman kulttuurin edustajan odotukset ja toiveet törmäävät, monenkirjava lähestymistapa onkin valmis. Maailmassa on paljon maita, joissa ihmisen seksuaalisuus on edelleen suuri tabu. Se, kuinka seksuaalisuudesta puhutaan lapselle ja välitetään hänelle tietoa, saattaa sokeerata myös yllättäen toisen vanhemmista, mikäli hänen elämänpiirissään aihetta on aina kierretty, eikä siitä ole koskaan puhuttu avoimesti ääneen. Esimerkiksi Suomessa suhtautuminen ihmisen seksuaalisuuteen on varsin vapaata. Tässäkin on toki yksilöllisiä poikkeuksia. Ihmisen syntymä käsitellään koulussakin kuitenkin jo varhain biologian oppitunneilla ja lastenkirjallisuudessa syntymän ihmettä on kuvattu useissakin eri teoksissa. Tämän kirjallisuuden lukeminen ei ole Suomessa tabu ja se on aivan hyväksyttävää - jollei jopa suoisteltavaa. Monessa maailman maassa yksinomaan jo alastomuus on tabu-aiheiden kirjoittamattomalla listalla. Suomalaisessa saunakulttuuriin alastomuus taas kuuluu niin oleellisena osana jo aikojen alusta asti, että monelle ei tule edes mieleen, että jonkin kulttuurin edustajalle asia saattaisi olla kovasti arka.
Seksuaalikasvatusta avoimelta ja yksilölliseltä pohjalta
Lapsi etsii tietoa kaikista aihealueista. Hänen uteliaisuudellaan ei ole rajoja edes seksuaalisuuden suhteen. Lapsi oppii kuitenkin varsin äkkiä oivaltamaan, että joku käyttäytyy häveliäämmin ja antaa tietoja paljon niukemmin kuin joku toinen, joka vastaa kiertelemättä ja rehellisesti asioiden oikean laidan paljastaen. Monikulttuurisessa perheessä, jossa ehkä ”annetaan kaikkien kukkien kukkia” –periaate pätee varsin monessa arkisessa asiassa, saattaa samainen periaate olla sopiva myös lapsen seksuaalikasvatuksen suhteen. Jokainen opettaa asiat tavallaan ja varsinkin omalle maailmankuvalleen sopivammalla tavalla. On mahdollista, että molemmat vanhemmat eivät edes osallistu seksuaalikasvatukseen – hyvin useinhan roolit on jaettu siten, että perheen isä siirtää tiedot pojalleen ja äiti tyttärelleen, vaikkakaan asioiden ei välttämättä tarvitse toimia tässä järjestyksessä. Pääasia kuitenkin seksuaalikasvatuksenkin alueella lienee se, että lapsi saa haluamansa tiedon omasta kotipiiristään tavalla tai toisella eikä asioita paineta piiloon ainakaan kokonaan. Se, kuinka kotona näytetään tunteita, kuinka esimerkiksi saunotaan – yhdessä vai erikseen, uimapuvuissa vai ilman - ja kuinka asioista yleisesti puhutaan, avaa lapselle maailmankuvaa myös jo yksinomaan arjen kokemusten kautta. Kirjallisuus ja audiovisuaaliset lapsia varten erityisesti suunnitellut opetusaineistot, joita löytänee kirjastoista, toiminevat niin ikään vanhempien hyvänä apuna.