Monikulttuuriset lapset ja koulu
Millaisia vaikeuksia voi olla?
Kielitaidon vajavaisuus hankaloittaa koulun aloitusta
Monikulttuurisella lapsella on varsin usein ongelmia, jotka liittyvät kieliin. Vaikka monikulttuurisessa perheessä kasvanut lapsi osaisikin useita vieraita kieliä, niin aina ei ole itsestään selvää, että hän hallitsisi osaamansa kielet hyvin. Kouluikään tultaessa havaitaankin hyvin usein, että lapsi ei osaakaan välttämättä mitään kieltä kunnolla. Suomessakin on paljon maahanmuuttajaperheitä, jotka ovat asuneet monen eri kulttuurin keskellä ja opiskelleet monia eri kieliä ennen asettumistaan Suomeen. Näin lapset ovat oppineet kielen aineksia eri puolilla saamatta kuitenkaan kunnollista kielitaitoa missään maassa. Usein koulunsa aloittava lapsi joutuukin käymään ensin niin sanotun valmistavan luokan, jos se on hänen koulussaan mahdollista käydä, jonka aikana opitaan pärjäämään maan kielellä ainakin tyydyttävästi ja jotta varsinaisen koulun aloittaminen on sitten mahdollista. Suomen oloista puhuttaessa lapsi oppii viimeistään koulun aloittaessaan suomen kielen ja tuossa vaiheessa hän usein päihittää jo vanhempansa kielitaidollaan. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa ristiriitoja kodin, vanhempien ja lapsen välillä. Lapsi saattaa tulla imaistuksi koulun myötä hyvinkin syvälle valtakulttuuriin sisälle, jolloin vanhemmat omine kulttuuritaustoineen jäävät kuin paitsioasemaan ja sivustakatsojiksi.
Kielitaidon vahvistamiseen kannattaa pyrkiä jo ennen kouluikää
Koska suurin osa monikulttuurisen lapsen kolunkäyntiongelmista johtuu puutteellisesta kielitaidosta, olisi vanhempien hyvä ottaa tämä huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Mikäli lapsella ei ole riittävästi kaveripiiriä asuinympäristön valtakielen puhujissa lähipiirissä, voisi päiväkoti tai iltapäiväkerhotoiminta tarjota lapselle oivallisen väylän saada valtakielestä kiinni jo varhaisessa vaiheessa, vaikka kotona puhuttaisiinkin sitten jotakin muuta kieltä. On havaittu, että monikulttuuriset lapset ovat yhtä lahjakkaita kuin muutkin lapset kolussa, mutta eroja on lähinnä juuri kieleen ja kulttuuriin liittyen varsinkin koulun aloittamisen ensimmäisinä vuosina. Kodin ja kolun yhteistyö ilman muuta hankaloituu, jos lapsen vanhemmat eivät osaa ympäristössä ja kolussa käytettyä valtakieltä. Lapsi taas ei saa tukea kotioloissaan eri kouluaineissa, vaan hänen on selvitettävä itsenäisesti kaikki koulutehtävät ja opeteltava lukemaan ilman kotiväen ohjausta, mikäli vanhempien kielitaito ei riitä ohjaamaan lasta.
Koulujen panostettava monikulttuurisuuden kohtaamiseen
Monikulttuurisuuden kohtaaminen ei ole vielä kaikkialla itsestäänselvyys. Näin koulujen tehtävänä olisikin edesauttaa asiaa. Erilaiset kansainväliset teemat ja eri kulttuurien opiskelu monin eri keinoin, tuo vieraat kulttuurit lähemmäs jokaista jo pienestä pitäen ja näin monikulttuurisen perheen koululainenkaan ei ole enää kouluyhteisössä mikään kummajainen, vaan häneen osataan suhtautua asianmukaisesti ja myös hänen koulussa ilmenevät yleisimmät ongelmakohdat osataan käsitellä ajoissa ja oikealla tavalla.