Millainen on venäläinen keittiö?
Venäläisellä keittiöllä on ikivanhat perinteet. Eniten ruokakulttuuriin lienevät vaikuttaneet Pietari Suuren ranskalaiset keittiömestarit. Ruokatottumuksiin ovat vaikuttaneet myös ortodoksisen kirkon säätämät pitkät paastoajat. Venäläinen ruoka on kautta aikain valmistettu uunissa, jonka hitaasti laskeva lämpötila on houkutellut ruuan aromit esiin ruuan kypsyessä pitkään. Ruokailussakin perusajatus on, että syödään hyvin ja kiireettä.
Venäläisessä pöydässä on aina tarjolla runsaasti leipää, sekä vaaleaa että tummaa. Lisäksi suosittuja ovat erilaiset piiraat, kuten kulebjaka, rasstegai ja kurnik jotka valmistetaan hiivataikinasta kuten blinitkin. Joulupiiraat sekä pelmenit ja varennikit valmistetaan suolattomasta taikinasta.
Venäläisessä päivällisessä on yleensä neljä osaa: zakuski eli alkupala käsittää salaattia, jonka jälkeen tarjoillaan voimakas keitto. Keiton jälkeen on varsinaisen lämpimän ruuan vuoro, joka on valmistettu lihasta, kalasta tai kanasta. Jälkiruuan jälkeen voi olla tarjolla vielä teetä ja makeita leivonnaisia.
Venäläisillä on useita kuuluisia ja ainakin omassa maassa hyvin suosittuja keittoja, kuten borssikeitto, venäläisten kansallisruoka kaalikeitto, sekä hapankaalikeitto shtshi. Seljanka on sakea, kirpeän hapan ja voimakkaan makuinen keitto, joka voidaan valmistaa joko kalasta, lihasta tai sienistä. Kesäisin tajotaan suosittua kylmää leipäkaljakeittoa. Tutuin pääruoka lienee Stroganoffin pihvi. Myös puuro on tyypillinen venäläinen ruoka, ennen se on ollut jopa juhlaruuan asemassa.
Juotavaksi on yleisimmin tarjolla kivennäisvettä, viinejä, maailman parhaaksikin mainittua venäläistä vodkaa sekä perinteistä, ruisleivästä valmistettua kaljaa, kvasia. Usein näkee myös koivunmahlajuomaa tarjottavan ruuan kanssa. Vahvat alkoholit tarjotaan alkuruuan kanssa, ja juomien alkoholipitoisuus kevenee aterian kuluessa.