Mainonta ja taide
Monet tunnetut taiteilijat ovat aloittaneet mainosten parissa kuten poptaiteilija
Andy Warhol ja surrealisti
René Magritte. Suomalaisista taiteilijoista niinkin tunnetut kuin
Akseli Gallen-Kallela ja
Hugo Simberg ovat olleet luomassa käyttögrafiikaa ja mainoksia. ''Bil aktie Bol'' -julistetta Gallénilta on sanottu ”Suomen ensimmäiseksi mainosjulisteeksi”.
Taiteen ja estetiikan käyttö mainoksissa yleistyi varsinkin 1920-luvulta alkaen. Taidetta ja tiedettä on erilaisten muotien ja virtausten vaihtelussa hyödynnetty mainonnassa. Art nouveau ja art deco -tyylit siirtyivät aikanaan mainoksiin, joissa kulutustavaroita alettiin liittää yläluokan maun mukaiseen visualisointiin.
Tuotantotekniikkojen kehitys on ollut aina osa mainosmaailmaa. Mainokset pyrkivät ''representoimaan'' tuotteet mahdollisimman tuoreella tavalla ja mainokset esitetään medioissa. Siksi mainonta seuraa tyylien, trendien ja muotien ohella tuotantotekniikoita. Painettu sanomalehtimainos aloitti mainonnan Suomessa 1700-luvulla ja nykyään puhutaan ''audiovisuaalisesta mainonnasta'' , joka yhdistelee kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä. ''Digitaalitekniikka'' on tuonut mukanaan ''interaktiivisuuden'' ja ''kuvamanipulaation'' yleisen käytön. Kuvamanipulaatio on tosin ollut tunettu jo valokuvan aikakaudella poliittisissa yhteyksissä, mutta kuvankäsittelyohjelmien ketittäminen ja yleistyminen ovat tehneet siitä kohta pikemmin säännön kuin poikkeuksen mainonnassa.
Mainoksissa voidaan käyttää taidetta osana mainosta. Jotkut taideteokset ovat saaneet laajan tunnettuuden levitessään populaarikuvan osana mainoksissa ympäri maailman ja medioiden. Vanhan tutun taidekuvan muokkaaminen tarjoaa katsojalleen hauskan ahaa-elämyksen ja tunnistamisen mielihyvää. Mainos ja taideteos ovat kuitenkin kategorisesti kaksi eria asiaa.
''Kategorisesti'' mainokset luetaan ''populaarikulttuuriin'' ja taide ''korkeakulttuuriin'' kuuluviksi. Jaottelun tekemistä ovat jotkut korostaneet ja jotkut pyrkineet kaventamaan, mutta taiteessa ja mainonnassa on paljon eroja, jotka tekevät niistä erilaisia. Yhtäläisyyksiäkin toki on. Mainosten suunnittelu vaatii osaltaan luovuutta ja taiteellista taitoa totetuttaa suunnitellut ideat.
Mainonnan ja taiteen erot on nähty siinäkin, mitä tarkoituksia ne yhteiskunnassa palvelevat: mainokset myyvät kulutustavaroita ja ovat siinä mielessä kaupallisia myyntipuheita. Taideteokset keskustelevat, ottavat kantaa yhteiskuntaan ja tarjoavat esteettisiä elämyksiä ja sillä on itseisarvo. Mainos on lähes aina monistettu esitys mediassa, kun taas taide on useimmiten ''autenttista'' ja ''uniikkia''. Rajat eivät ole selkeitä. Esimerkiksi poptaiteen piirissä on otettu aiheita populaarikuvastosta kuten mainoksista ja monistamisen idea kuuluu siihen merkittävänä osana.