Siitepöly
Mitä on siitepöly?
Siitepöly on keskeinen vaihe kasvilajin kukkimista ja sitä kautta lisääntymistä. Heteen eli kasvien koiraspuolisen osan ponsi valmistaa siitepölyä, mikä sitten kulkeutuu joko tuulen tai pölyttävien hyönteisten mukana naaraspuoliseen emiin luotille. Siitepölyhiukkanen kulkeutuu luotilta nk. vartaloa pitkin emin sikiäimeen, jossa hedelmöittää siellä majailevan siemenaiheen. Tämän myötä valmistumaan aloittava siemen sisältää oikean määrän sekä emo- että isäkasvin ominaisuuksia. Sikiäin puolestaan muuttuu nk. hedelmäksi.
On olemassa sekä kaksi- että yksineuvoisia kasveja. Kaksineuvoisella emi ja hede ovat samassa kukassa, yksineuvoisella eri kukissa. Jotkut kasvilajit pölyttävät itse itsensä. Keväisin allergiaherkät ihmiset altistuvat erityisesti suurien puiden siitepölylle, sillä pölymäärät ovat suuria ja pöly on niin hienojakoista, että se pääsee tunkeutumaan tuuletuskanavien kautta ja pienistä rei’istä myös sisätiloihin.
Koivu
Koivu kukkii Etelä-Suomessa yleensä toukokuun puolivälissä lehtien puhjetessa. Se on yksineuvoinen laji. Oksien kärjissä voi kukkimisen alettua havaita noin pikkusormen mittaisia hedekukintoja pareissa. Emikukinnot puolestaan sijaitsevat oksanhaarojen keskellä ja ovat kooltaan noin 1/3 hedekukinnoista. Vaikka tuulen mukana kulkeva siitepölysato on runsas, useissa paikoissa emikukinnot pölyttyvät kuitenkin huonosti. Koivuallergia on yleisin siitepölyallergiamuoto Suomessa.
Harmaaleppä
Harmaaleppä eli kansanomaisemmin leppä kukkii ennen koivua huhtikuussa ennen lehtien puhkeamista, jolloin allergikot saavat oireita. Pölytysprosessi on paljolti koivun kaltainen.
Muita merkittäviä allergiaa aiheuttavia kukkijoita ovat mm. pajut, haapa, heinät, pujo ja pähkinäpensas.