Mikä on aivohalvaus?
Joka päivä 38 suomalaista sairastuu aivohalvaukseen. Vuosittain aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu noin 14 000 henkilöä. Sairastuneista noin neljäsosa on työikäisiä ja neljäsosa heistä pystyy palaamaan työelämään. Aivoverenkiertohäiriöihin kuolee vuosittain 5 000 henkilöä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa kolmanneksi kallein kansantauti masennuksen ja dementian jälkeen.
Toisen puolen raajoja alkaa heikottaa, puhe ei toimi, kaiken näkee kahtena. Nämä oireet viittaavat aivohalvaukseen. Potilas pitää saada hoitoon mahdollisimman pian. Kyse on minuuteista.
Aivohalvaukset eli aivoverenkiertohäiriöt jaetaan aivoinfarkteihin eli aivoveritulppiin ja aivoverenvuotoihin. Infarkteja on yli 80 prosenttia kaikista halvauksista, vajaa viidennes on verenvuotoja. Aivoinfarktissa jokin aivoihin verta tuovista valtimoista tukkeutuu. Puuttuvan verenkierron alueella hermosolut kuolevat, ellei tukos avaudu tarpeeksi nopeasti itsestään tai liuotushoidon avulla. Aivoinfarktin syynä voi olla esimerkiksi valtimonkovettumataudin aiheuttama ahtauma. Myös sydämestä tai suuresta verisuonesta lähtenyt ja aivoihin päätynyt hyytymä on usein syynä aivoinfarktiin. Aivoverenvuodossa aivokudoksen sisään tai pinnalle vuotaa verta verisuonen seinämässä olevan repeytymän takia. Repeytymä voi syntyä verenpainetaudin vaurioittamasta suonesta, valtimon pullistumasta tai vamman aiheuttamana.
Hoito
Infarktipotilaalle pyritään antamaan suonensisäistä liuotushoitoa kolmen tunnin kuluessa kohtauksen saamisesta. Kun yli kolme tuntia on kulunut, ei liuotushoitoa enää voida antaa ja aivokudos on jo herkempi vuotamaan verta. Kun verisuoni on tukossa, aivokudokseen ei pääse verta eikä siten myöskään happea ja sokeria.
Aivoverenvuotopotilaalle ei milloinkaan anneta liuotushoitoa, sillä se pahentaisi vuotoa. Liuotushoidon aloittaminen edellyttää aina aivojen kuvantamista, jotta taudinmääritys osuu oikeaan.
Taustalla olevia syitä
Korkea verenpaine, tupakointi, sydäntauti, eteisvärinä, aikuistyypin diabetes, sairastettu aivoverenkierron häiriö eli TIA-kohtaus, korkea veren kolesterolipitoisuus, runsas alkoholinkäyttö, liikalihavuus ja vähäinen liikunta, pitkään kestänyt stressi. Aivohalvaukseen sairastumisen todennäköisyyteen vaikuttavat jossain määrin myös perinnölliset riskitekijät, mutta niiden osuus on pienempi kuin elintapojen.
Ruokailussa tulee välttää suolan, rasvan ja erityisesti kovien eläinrasvojen käyttöä. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kalaa. Omega 3 – rasvahapoilla on todettu edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin. Aspiriini estää verenhyytymistä ja siten veritulppia. Tosin se lisää aivoverenvuodon riskiä. Liikuntaa on hyvä harrastaa useita kertoja viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan, niin että tulee hiki ja hengästyy. Alkoholia tulee käyttää kohtuullisesti ja välttää etenkin runsasta kertajuomista.