Mitä queer-tutkimus on?

Queer-tutkimuksen kohde

Queer-tutkimus (queer studies) tarkastelee kriittisesti seksuaalisuutta ja sukupuolta. Queer-tutkimuksen ohella saatetaan joskus puhua myös pervotutkimuksesta. Queer tarkoittaakin poikkeavaa, erilaista ja outoa.

Tutkimuskohteita ovat seksuaalisuuden eri muodot ja erityisesti sen ei-normatiiviset muodot sekä kulttuuristen seksuaalisuutta määrittävien normien (kuten heteronormatiivisuuden) tunnistaminen ja dekonstruktio. Queer-tutkimuksessa erityistä painoarvoa saavat lesbo- homo- ja biseksuaalisuuden tutkimus. Tutkimus pyrkii hahmottamaan seksuaalisia normeja tuottavia representaatioita, diskursseja ja ideologioita.

Queer-tutkimuksen näkökulma

Homo- ja lesbotutkimusta on tehty Suomessakin jo 1980-luvulla, biseksuaalisuuden tutkimus on yleistynyt vasta tämän jälkeen. Näissä tutkimuksissa homoutta ja sen representaatioita tutkitaan perinteisiä sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsityksiä mukaillen. 1990-luvulla yleistynyt queer-tutkimuksen näkökulma seksuaalisuuteen on normatiivisia malleja kohtaan edellä mainittuja kriittisempi. Vaikka tutkimusintressit kohdistuvat samaan problematiikkaan, ei kyse ole samasta asiasta. Queer-tutkimuksen ja näkökulman juuret ovat naistutkimuksen sukupuolisensitiivisessä lähestymisessä ja jälkistrukturalismissa. Toisaalta queer-tutkimuksen yleistymiseen on vaikuttanut postmoderni kulttuurintutkimus (cultural studies). Queer-tutkimus on vahvasti yhteydessä myös kirjallisuuden ja median tutkimukseen.

Queer-teorian mukaan seksuaalisuus on sosiaalisesti konstruoitu, mikä tarkoittaa että sekä sukupuoli että seksuaalisuus tuotetaan sosiaalisissa diskurseissa ja performaatioissa. Queer-teoriaan johtaneita keskeisiä hahmoja ovat muun muassa performatiivisen sukupuoliteorian luonut Judith Butler sekä seksuaalisuuden historiallisuutta tutkinut Michel Foucault.

Queer-tutkimus Suomessa

Queer-tutkimus on monitieteinen humanististen ja yhteiskunnallisten tieteiden aloilla risteilevä näkökulma seksuaalisuuteen ja sukupuoleen. Se ei ole itsenäisessä asemassa, vaan sitä opetetaan pääosin naistutkimuksen alla eri yliopistoissa. Näkökulma on esillä yhä useammin myös esimerkiksi sosiologian piirissä.