Millaisia julkaisuja harrastajille?

Sanaristikoita julkaistaan perinteisesti sanoma- ja viikkolehdissä. Niiden ristikoille varaama tila on kuitenkin aina rajoitettu, eikä innokas ristikoiden ratkoja välttämättä halua ostaa lukuisia lehtiä pelkkien ristikoiden vuoksi. Tähän ongelmaan tuovat helpotusta sanaristikkolehdet.

Sanaristikkolehtiä on Suomessa julkaistu jo 1920-luvulla eli melkein yhtä kauan kuin ristikoitakin. Ne yleistyivät kuitenkin vasta 1960-luvulla, ja 1980-luvulta lähtien ne ovat olleet lehtipisteiden vakioaineistoa.

Ensimmäiset sanaristikkolehdet oli suunnattu vakaville asianharrastajille, ja niiden ristikot olivat usein melko vaikeita. Suurin osa ”sanaristikkoihmisistä” on kuitenkin aivan tavallisia ihmisiä, jotka palaavat harrastuksen pariin aika-ajoin, eivätkä tunne tarvetta kehittyä huippuratkojiksi. 1980-luvun ristikkolehtibuumiin vaikuttikin erityisesti se, että kustantajat huomasivat myös helpompien ristikoiden ystävien kaipaavan omia lehtiään.

Ristikkolehtien lisääntynyt tarjonta on saanut eri lehtien kustantajatkin huomaamaan ristikoiden vetovoiman uudella tavalla. Varsinaisten ristikkolehtien lisäksi julkaistaankin nykyään erityisesti aikakauslehtien välissä erillisiä sanaristikkoliitteitä.

Sanaristikot eivät ole aina samanlaisia, vaan niissä on huomattaviakin eroja sen mukaan, kuka ne on laatinut. Silmiinpistävin ero on tietysti kuvaristikoiden kuvituksessa, ja myös kuvavihjeiden monipuolisuus tekee ristikoista erilaisia ja eri tavoin kiinnostavia.

Eri ristikkolehtikustantajilla on yleensä muutamia vakituisia laatijoita, tai laatijat ovat yhdessä perustaneet oman yrityksen, joka tarjoaa ristikoita lehtiin. Oman suosikkilehden taustalla onkin usein joku tietty laatija, jonka tyyli ja sanasto tuntuvat omimmilta. Monesti kiinnostaa myös vaikea ristikko, jossa laatijan logiikka ja vihjeiden hankaluus tuottavat aluksi ongelmia. Ristikko voikin olla vaikea monella tavalla: esim. sanasto voi olla hyvin erikoista, tai tavanomainen sanasto on piilotettu hankalilla vihjeillä. Jokaisella laatijalla ja ristikkotyylillä tuntuu olevan omat kannattajansa.