Sanaristikko
Mikä on sanaristikko?
Sanaristikoiksi kutsutaan erilaisia, usein sanoma- tai aikakauslehdissä julkaistuja tehtäviä, joiden perusideana on annettujen vihjeiden avulla selvittää, mitkä ovat ristikossa olevat sanat. Selvitystehtävässä auttaa, että sanat risteävät osittain toisiaan. Jos saa yhden tai kaksikin sanaa oikein, se voi auttaa toisten sanojen löytämisessä. Toisaalta yksikin virheellisesti päätelty sana voi mutkistaa sanaristikon ratkaisua huomattavasti.
Ensimmäiset sanaristikot olivat mustavalkoisia ruudukoita, joiden vihjesanat sijaitsivat ruudukon ulkopuolella. Usein pyrittiin symmetriseen ruudukkoon, tai sitten ruudukon muodolla voitiin leikkiä teeman mukaan: jouluna joulukuusen muotoinen ruudukko, pääsiäisenä pääsiäismunan.
Innokkaimpien suomalaisisten ristikkoharrastajien piirissä tällaiset ”vanhan malliset” ristikot on nimetty höyryristikoiksi, koska niiden on ajateltu kuuluvan samaan aikakauteen kuin höyryveturit ja -laivatkin. Tosiasiassa tällaisetkin ristikot ovat edelleen mukana ristikkomaailmassa, ja monissa maissa niiden aseman on jopa hallitseva. Yleisemmin Suomessakin puhutaan vain sanaristikoista, vaikka termi tarkoittaa myös ristikoita yleensä: sanaristikoiden yleisnimellä voidaan kutsua niin kuvaristikoita, kryptoja kuin piilosanojakin.
Piilokirjaimet ovat sellaisia sanaristikossa esiintyviä kirjaimia, jotka esiintyvät vain yhdessä sanassa; niitä ei voi siis selvittää jonkin toisen sanan avulla. Jos ristikossa on kovin runsaasti piilokirjaimia, ristikon perusidea hämärtyy: jokainen sana on selvitettävä lähes yksin. Toisaalta piilokirjaimetonkin ristikko voi olla myös vaikea ratkaistava; aivan varmasti sellainen on vaikea laatia.
Monet pitävät jopa sanaristikoille tyypillisenä ”fakkisanastoa ”, eli ristikoiden laatimisen kannalta helppoja sanoja, jotka eivät enää ole tai ole koskaan olleetkaan suomen kielessä yleisessä käytössä. Tällaisia ovat esim. aasa ja atta, jotka tarkoittavat viikinkijumalaa ja muurahaissukua. Tällaisten sanojen tietäminen edellyttää yleensä perehtymistä ristikoiden maailmaan, joko opiskelemalla sanastoa kirjoista tai ratkomalla runsaasti ristikoita. Fakkisanasto on ristikoihin väheksyvästi suhtautuville selvä todiste siitä, kuinka turhaa puuhaa niiden ratkominen on; innokkaille ratkojille ne ovat joko toistuvuudessaan ärsyttäviä tai tuttuudessaan turvallisia. Uudella ja erikoisella vihjeellä laatija voi tuoda fakkisanoihin myös vaihtelua.